Hyllyhursti ja fläppipeite

Uutuuksina totesin, että Samulin pari julistetta sopivat uusiokäyttöön. Muutto edistyy, ja uskon voivani olettaa tilan olevan hallussa eli tupaantuliaiskunnossa sunnuntaina 5.2.2023 Runebergin päivänä. Muutto on siten loppusuoralla. Vesikeitin on vielä hankkimatta ja verhot ompelematta ja ripsutamatta, mutta hieno siitä tauluvarastoksi tulee. Sisustus on tapahtunut enimmäkseen kierrätysperiaatteella. Kehittelin myös kirjahyllyyn taidelankkulaidat. Hienot! Kauniimpia lankkuja saa hakea.

Kuntosali on irtisanottu, mutta käytän sitä ehkä helmikuussa irtisanomisajan koko rahan edestä. Painoprojekti on hieman kärsinyt, ja takapakkia on tullut, koska a) pidimme muutoksen kunniaksi viini-illan, b) stresaannuin ja c) en noudattanut tavinto-ohjelmaani. Tuloksen oli 700 g lisäpainoa takaisin, mutta BMI oli pienentynyt, lihasmassa noussut ja rasvaprosentti laskenut. Ehkä minulla on taipumksia voimaharjoitteluun?!

Helmikuun aikeena on keskittyä rentoutumiseen. Läksiäislahjoista on vielä jäljellä suolakelluntaa 3 kertaa. Tärkein tehtävä on löytää uusi rutiini arkeen, koska myös tietokoneen käyttötottumukset muuttuvat, kun entinen työpaikka muuttaa uusiin tiloihin ja siinä samassa minulta poistuu työsähköposti. 

Voisikohan tässä olla tarpeeksi. Kun sanotaan, puhuu kuin Runeberg, sillä ei todellakaan viitata kaunopuheisuuteen vaan monisanaisuuteen. 

Sisustushurma

Tiedättehän, naisiin iskee silloin tällöin sisustusvimma. Kun yksi asia muuttuu, niin sitten pitää muuttaa monta muutakin seikkaa taloudessa, jotta harmonia säilyisi. Sekasotkussakin on oma harmoniansa, mutta nyt olen sisäistänyt järjestyksen kauneuden, joten sitä kohti mennnään. Kotityöhuoneeni on nyt kaksijakoinen, on tumma yöpuoli ja vaalea päiväpuoli. 

Näitä erottaa tilanjakaja. Yhdistää ja erottaa piti sanomani. Vieläkin muistan kiitollisuudella Alexanderia, jonka kanssa raahattiin vaatetelinelöytöni Tallinnasta toimistolle. Ei sanonut mies mitään, vaikka selvästikään ei ymmärtänyt mitä tässä oltiin tekemässä. Koskaan putkikapistus ei tosin ole joutunut vaatetelineeksi, kun se on niin veistoksellinen puettava. Nyt siitä tuli "Taivaankosijat" ja on se innoittava Osmolaisten maa -sarjaani uusiin ulottuvuuksiin. 

Uusi työtila on tarkoitus saada nyt viikonloppuna käyttökuntoon. Tarvitaan sorkkarauta, ja arvatkaapa mihin. Kylpyhuoneen viemäriaukon suojakilpi on juuttunut kiinni, joten hajulähdettä ei pääse tutkimaan. Miten tuollainen erikoisuus yli päätään on päässyt syntymään? Ettekä usko, miten hankala sisustettava on 180 cm pitkä penkki.

Kuva Marita Råman. Taivaankosijat

Organisointikyky

Kuva Marita Råman. Portti luovaan tilaan, talven jälkeen koittaa kesä

 

Joskus poika yllättää. Ilmeisesti kyse on motivaatiosta. Pakkasimme Samulin tauluja urakalla, taiteilija itse suurimman osan ja hyvin pakkasikin. Minä ihmettelin, sillä moista  tarmon puuskaa en ole ennen nähnyt. Tauluja oli varastossa arviolta noin kaksisataa, piirrokset ja akvarellit eivät tulleet mukaan. Ja tässä on vain ne taulut, jotka hän on maalannut öljyväreillä. Kaksi soittamiseen liittyvää taulua on kateissa, ellei niitä löydy, niin kyseessä on tauluvarkaus kotoamme, ja tekijänä mitä todennäköisimmin stalkkeri. Lisäksi cd-levyjä käsitellessä osoittautui että  Loirin levytys Leino_2 oli sokerilla liimattu sanoituslehtiset yhteen ja kanteen kiinni. Tekijänä mitä todennäköisimmin Ovara Oy ja sen Matinkylän puolen osatoimitusjohtaja.  Saa haastaa oikeuteen,  mielellään, yleensä vastaajalla on oikeus esittää oma mielipiteensä, jota oikeuden on kuultava. Anastus, näpistely, vahingon tuottaminen ja jatkuva kotirauhan häiritseminen on rikos. Vaikka Espoon poliisi ei ilmeisesti niin tahdo uskoa. Taustalla lienee tietyn "salaisuusseuran" ja looshin toiminta. Kosto on koittava, sillä kosto on Herran. Te koppavat pöljäkkeet, henkistä vesipöhöä sairastavat, luuletteko olevanne kaiken yläpuolella?!

Luovuutta ei voi varastaa, joskin sen ilmenemistä tosin voi suuresti haitata. Uskoisin Samulin piristymisen olevan osittain kotoisin siitä, että hän sai tietää pääkiusaorganisaattorin kuolleen, eikä jatkuvia häirintäsoittoja ole tullut. Suoraan sanoen, poikaa ahdisti äitinsä piina ja ilmeisesti hän koki, että minua on suojeltava ja keskitti koko tarmonsa siihen. Mutta että lapsi uhraa vuosikymmeniä elämästään, se on kyllä minulle melko kestämätön paikka. Ja totta, kristillisestä vakaumuksestani vähääkään piittaamatta, tuon tähden kiroan piinaajaketjun perheineen ja avunantajineen. Älköönkä armahdusta heidän piinaansa olko. Uljuus ei minusta tai Samulista piinaamalla katoa, päin vastoin. Kuten Leino runoilee: Henkeni annan, mutta mieltäni nuorta en milloinkaan, se tuskassa tulta iskevi vaan...

Tarmo ja tahdonlujuus ominaisuuksina ovat ilmeisesti periytyneet. Arvot on sitten asia erikseen. Sattumoisin muuttoprosessi on ollut tehokas. Tiistaina muuttolaatikot ja pakkaustarvikkeet, kesiviikkona kauoanteko ja avaimet sekä pakkaaminen, torstaina eli töänään muutto. Niin helppoa se on, kun on ammattilaiset mukana. Kaikki on sujunut kuin rasvattu. Kotityöhuoneeseen tuli tilaa, mutta lukuisien lukemattomien kirjojen siirto ei vaikuttanut kirjamäärään paljoakaan. Pikkuhiljaa kaaos kuitenkin etsii järjestyksen, niin mielessä kuin ympäristössäkin. 

Sirpaleisesta työurasta on ollut se hyöty, että työskentely huippusisustajien kanssa  opetti aikanaan paljon, ja varastopäällikön ja siivoustyönjohtajan kesätuureaminen sekin. Tietotaitoa on moneen, vain luovuuden lukko ei tähän mennessä ole suostunut avautumaan, vaikka ovi on ollut raollaan tuon tuosta. Jahka vauhtiin pääsen, se leimuaa ja loimuaa. 

Kävin joskus  luovan kirjoittajakurssin, jonka yhteydessä luettiin kirja Luihin ja ytimiin, kirja kirjoittajalle. Siinä sanotaan: JOS HALUAA TILAA kirjoittamiselle, on hankittava työtila. Ei kannata tehdä siitä liian suurta numeroa. Kunhan katto ei vuoda, kunhan on ikkuna ja lämpöä talvella, kunhan sinne sopii työpöytä, kirjahyllyjä ja pehmeä tuoli. Sitten voi aloittaa työskentelyn." Tämä askel on nyt otettu. On niin kiva katsella, kun Samuli kunnostautuu, pakkaustaitokin ihan kohdallaan. Ilkan tarmosta on myös ollut iso apu, tulppaukset sun muut on katsottu heti oitis kuntoon, sillä välin kun minä olen suunnitellut tekeväni kaakelimadonnan ja miettinyt uusien taitojen opiskelua, kuten mitene opin pinnoittamaan kypyammeen ja mistä löydän kaakelointitarpeet, jolla voi kiinnittää laatat kaakelin päälle. 

Ensin tärkein, jatkossa on lopetettava tuhlaaminen ja opeteltava hyödyntämään sitä, mitä jo on käsillä ja saatavilla. Loput rahat tuottotilille, pitää sanoa turhat lehtitilaukset ja kuntosali irti. Haasteena on, miten saan järjestettyä kaksi työtilaa, ei käy eläkeläisen päivät tällä tavoin pitkäksi. Hieman väsyttää tämä riemuvuoden aloitustempaus.

Olari on kohtaloni, kun viisikymmentäyksi vuotta sitten kotoani lähdin omille teilleni, niin muutin Olariin ja sattumoisin vielä samaan osaan kaupungista kuin missä nyt työhuone sijaitsee. Kehä on kiertymässä umpeen.

 

Kehitteen eteneminen ja punainen vauva

Vaikuttaa siltä, että hoikistumisprosessini on nyt vakiintunut -700 g per viikko. Se on ihan hyvä vauhti tässä iässä. Tulos on saatu ilman liikunnallista pusertamista ja herkkuja on syöty normaaliin tapaan, eli ei siis ylettömästi, mutta sopivasti. Mitään erityistä dieettiä en ole noudattanut, mutta ruokavalio on ollut jo pitkään kasvisvoittoista, ja voin vakuuttaa, että niinkin kyllä lihoo. 

Muiden intressien vuoksi koekierros on ollut vajavainen, kovin systemaattisesti en kokeilua ole tehnyt. Katsotaan ensi viikon suuren elämänmuutoksen jälkeen, miten alkaa sujua uusi päivärutiini. Joka tapauksessa muuttanen kuntosalin kävelyyn, löhöilyn luovuuteen. Kuntosalia tosin ei korona-aikaan voinut käyttää, ja sitten sitä laiskistui, ettei ole tullut käytyä senkään jälkeen. 

Näillä näkymin saavutan helmikuussa lähitavoitteen eli lukema painuu kaksinumeroiseksi. 

Perhe tuntuu hankinnastani innostuneemmalta kuin minä, Ilkka jopa vaiktuttaa olevan erityisen innoissaan, niin mielissään että hövelisti lahjoitti minulle lomamatkan Irlantiin. Tytärkin halusi tietää, milloin on tupaantulijaiset. Pikkuinen Väinö on oppinut uusia sanoja. Hän sai joululahjaksi vanhemmiltaan pitkän punaisen Kiitolinja-rekka-auton, josta on nyt tullut vauva. Väinö hoitaa sitä, antaa herkkuja ja menee sen kanssa nukkumaan. Välillä rekka kaatuu ja se on autettava ylös. Joka tapauksessa Väinö vakuutti minulle hyvin painokkaasti, että rekka on vauva. Ymmärrän hyvin, luova mielikuvitus voi toki vaihtaa artefaktin funktion ihan miksi tahtoo. Ideahan on siinä, että hän ilmaisee sillä tavoin olion olevan hänelle rakas. 

Tutkimusprosessikin on hieman edistynyt, joitakin uusia oivalluksia tehty, mutta tekstin hiomisessa on kyllä vielä työtä. Tämä on varmaan isoin elämänmuutos sen jälkeen, kun kotoani nuorena läksin. Silloinkin olin niin iloinen, että laihduin itsestään kuukaudessa kymmenen kiloa lujana päätöksenä, etten enää milloinkaan syö läskikastiketta ja perunaa. Elämään astui silloin liikunta tanssin muodossa, ja sen myötä hoikistuminen. Nyt tanssin korvaa luultavasti kävelyharrastus ja hoiistumisprosessikin on jo aluillaan. Elämä kiertää sykleissä. 

Noista ajoista on Khironin verran, 51 vuotta, sillä lopullinen irtautuminen kotimaisemista tapahtui vuoden 1971 alussa. Astrologiassakin on taikaa, jos sen osaa nähdä ja tulkita. Mutta tulkinnan taitoa ei voi saavuttaa matemaattis-loogisesti. Siitä syntyy vain järkeilyä.

Näin aika muuttuu

         Tieto ei tule helpolla, kuten ei mikään muukaan tavoittelemisen arvoinen asia. 
                Sanat ovat siinä, mutta ne ovat vailla sisältöä, ne eivät kerro sinulle mitään. 
                    Kenties yö ei ole kirkas ja näet vain pilviä ja sadetta.   (Esko Valtaoja)

 

 

Kuva Marita Råman eräiltä erämessuilta; kuvaa on käytetty laatukäsikirjassa johdon toiminnan symbolina, auditoijat tietävät mitä he näkevät.

Veemäinen suunnitelma vuodelle 2020

Aika ajoin tiedostoista putkahtelee menneen ajan kehitelmiä, jotka on aika päivittää. 22.1.2020 olen laatinut kirjatilanteestani runomatriisin v-alkuisten sanojen perusteella. Mottona on ollut:  Vapaudu stressistä  voimistelemalla ja venyttelemällä.

VARO Laihdutus	VIIHDY Harrastus	VIEHÄTY Kosmisuus	VARAUDU Muut sekalaiset
Olenko riittävän hyvä?   painonhallinta Hoikistumistavoite	Vanhan kirjan uusi elämä,   askartelu	Mind in the Cave  kognitiot	Blast I-II   sarjakuva-albumi
Raxun mukana kivusta tasapainoon, Älyjumpppa   jumppa	Raaputa metsä = Hillittömät hiidenkivet väritys	Kulttuuri, paikka ja muuttoliike,     Myyttitopos  antropologia	Ei riitä, vastaisku sokkopolitiikalle,    kiistakirja
Vapaaksi kiloista  tunne	Raaputa Meri =  piirto	Tähtitiedettä kiireisille,  astronomia	Antiikin myytit   käsikirja
Hyvän olon hormonidieetti Ruokavalio   ruoka	Bujoilun voima = UUSI ELÄMÄNTAPA Työhuoneen tenho  luova prosessi	Kuinka meitä kutsutaan? Mytosemantiikka  memetiikka	Bujovihko   muistikirja

Päivitys vuodelle 2023

Kuten vielä hyvin muistetaan, korona-aika alkoi maaliskuussa 2020, ruututekstin pohja on kirjoitettu ennen sitä. Jos kohta kohdalta käydään läpi, niin laihdutusteema kirjoina on ollut koko ajan tapetilla, ja mainitut kirjat on sekä luettu että säilytetty, jokaisessa on jotain huomioimisen arvoista oivallusta. Voimavaroja liikakilojen varomiseen syntyi vasta vuoden 2022 lopulla, mutta juuri nyt en koe teemaa enää mitenkään päivänpolttavana.

Minulla on eteenpäin suuntautuva tapa ajatella, joten ei ihme, että keskiruuduissa mainitut tekemisen teemat ovat fokusoituneet ajankohtaisiksi teemoiksi vuodelle 2023. Luonnonläheisyys viimeisimmissä työpaikoissani oli minusta suuri bonus. Keväisin oli ihanaa seurata pikkupuron kohinaa ja lintujen laulua lounaskävelyllä, ja loppuaikoina nautin vielä lounaskahvitkin metsässä. Koska vietän ensimmäistä vuottani eläkepäivillä, ja tavoitteena on ollut tulla jonkin sortin taiteilijaksi vanhoilla päivilläni, niin tulin siihen tulokseen, että tarvitsen erillisen työtilan luonnon läheltä, mutta samalla läheltä kotia ja kesämökkiä, kävelymatkan ja hyvien julkisten yhteyksien päästä, kohtuuhinnalla. Tahtotila sai mahdollisuuden toteutua.

Nyt on sitten pohdittava, mitä uusi elämäntapa sitten mahdollisesti tuo tullessaan? Taidekirjat,taide-materiaalit ja tauluvarasto sinne ainakin menee ja tulee siellä olemaan, sekä jokunen jumppapallo myös. Muutoin kirmaisen katsomaan Hillittömiä hiidenkiviä (tämä nappuruus oli muuten minulle ratkaiseva ostopäätöksen tekijä) päivän mittaan. Tasapainoaisti säilyy kallioilla keikkuessa. Työhuoneeni on siis eksotasolla myyttinen topos, jossa on hyvä pohdiskella mytosemantiikan saloja. Oma mielenkiintonsa tulee olemaan siinä, missä vaiheessa mytosemantiikka tunnetaan kotimaassa, veikkaan että sana omaksutaan kernaasti kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Sanassa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta kun sillä on väärä keksijä (nainen, ei instituutiota takana ja Kalevalahegemonialla persona non grata), niin ei voi hyväksyä.

Voi sanoa minun olleen johdonmukainen. Studio Meemimiksauksen työtila syntyy, kun kaupasta sovitaan. Ja sen mukaan lapsosella on auringon konjunktio MC:hen, syntymän hetki ei ole minun määrittämäni, sen on tehnyt kohtalo myyjän muodossa.  Synastriassa on Uranuksen trini radixneitsytkimppuuni 9. huoneessa; Saturnus/Venus trini radix Jupiteriin ja Saturnukseen.  Yllätyksiä tiedossa, aika entinen ei koskaan enää palaa. Mutta minkä lajin luovuus tilassa syntyy, niin se jää nähtäväksi. Ehkä teen Duudson-hahmot ja tonttu tuo ne joku päivä Isoon Omenaan trampoliinille hyppimään. Taiteilijalaatuni olen tosin jo viime kesänä nimennyt dityrambistiksi, sen saa tulkita ihan miten haluaa. Itse sanoisin elämälle kiitos. Tällä hetkellä painin sisustusprobleemien parissa, kalustan mielessäni. Muuttosuunnitelma on jo tehty. En ole enää entisilläni.

Auringon sijainti on neljä astetta Vesimiehen merkissä ja Jupiter Oinaan merkissä neljä astetta, tästä muodostuu synaaminen sekstiiliaspekti. Eli uran kulku saattaa olla uusia uria luova ja menestyksekäs, täynnä yllättäviä käänteitä.. 

Idioomirelikti

Kuva. Työhuonevarustuksia, Marita Råman

Eilen sain uudenvuodenlupauksessa olleen kirjapoistomäärän täyteen 50 + 2 on poistettu. Lisäksi tammikuun aarrekartan mielijohdeosio "osta studio" on edistynyt ja toive toteutuu tässä kuussa. Sitä varten olen pohjustanut kodin työhuoneesta siirrettäviä tavaroita ja roinaa on kertynyt. Testattavana on nyt pari vanhaa radiota, joista toisessa on cd-soitin ja toisessa kasettisoitin. Historiallista kamaa. 

Tipaton hieman lipsui, koska Ilkka tahtoi tarjota kuohuviinit, kun kävimme katsomassa Finnkinon oopperaesitystä Fedora, jonka on säveltänyt Umeberto Giordano. Uusi tuttavuus, mutta tunteenpalossa löytyi. Joskin minulle jäi hieman epäselväksi, kuka teki mitä, motiivi oli selvä. Todettiin syyksi "raivo". SIinä koston tuiskinnassa kärsivät lähinnä viattomat ja sivulliset. Joten kyllä se kävi ilmi, ettei kosto kannata. 

Mutta tutkimusteemoja putkahtelee lisää lukemattomisen kirjojen muodossa. Eilen keksin, että elämäkertateema on vielä käsittelemättä, vain Mannerheimista olen kerran sellaisen tehnyt. Nyt on lukulinjalla kolme musiikinammattilaisen elämäkertaa, kolme filologi-mytologin elämäkertaa, ja kolme kansallistaiteilijan elämäkertaa. Fiksuimmat varmaan huomaavatkin kolminkertaisen maailman rakenteen tässä valikoimassa. 

Minun täytyy todeta, että varustauduin ajoissa varsin perusteellisesti ajatukseen, että painettu kirja katoaa. Päätin koota oman kirjaston, jotta on sitten vanhana mitä lukea, jos vaikka sähköt ei toimi. Ja nythän tuota uhkaa jo vilautellaan. Säät ovat olleet lämpötilaltaan myötäiset, mutta täytynee taas tarkentaa pyyntöä, ei sadetta enää, kirkkaita ilmoja vaihteeksi, kiitos. 

Alustavassa muuttokartoituksessa löytyi ihmeellisyyksiä, kuten ranskankielen oppaita, joita olen löytänyt kierrätyskeskusksesta. Paras löytö: Opi ranskaa luonnon menetelmällä" on mökillä. Lisäksi edellä mainitusta kasettiradiosta löytyi taistolaislaulaja Reijo Frankin lauluja - puhdasta folklorea sanoisin. Pidän Reijo Frankin laulutyylistä ja äänestä, ja jostain syystä myös taistolaislauluista. Ilkka varoitti minua, etten saa levitää SInikka Sokan youtubevideolinkkiä, joss Sinikka Sokka laulaa reippaasti lastenlauluja vanhaan malliin, eli tässäpä tämä olisi: Magdaleenan neekerilaulu. Kuka ottaa tosissaan? Tai edes vakavasti? Ettei vain tässäkin olisi kyseessä menippeia?

Voi myös kuunnella vaihtoehtoa Hottentottilaulu: 
Maikki Länsiö & Esa Saario - Hottentottilaulu - YouTube

Magdaleenan neekerilaulu - YouTube

Suomalaiset jopa unelmpoivat "neekerinä" olosta. Tästä unelmasta voi kuunnella Eija SInikan esityksen Ihan neekeri - YouTube

Joku on tajunnut neekerin synonyymiksi toiseludelle ja heimollisille eroille ja alemmuuden tunteille. Höh! Vaikka en ole ollut koskaan valkohapsi, niin ei ole ikinä tullut mieleenkään kadehtia ruotsalaista naiskauneutta.  
Darya Pakarinen: Suomalainen neekerilaulu - YouTube

Seuraava  näyte on kuplettilaulja Alfred Tannerin versio neekereistä. 

Kymmenen pientä neekeripoikaa. Alfred Tanner neekeripoikaa - YouTube

Arthur Kylander laulaa pianon ja harmonikan kanssa: 

NEEKERIMAILLA AFRIKASSA, Arthur Kylander pianon ja harmonikan säestyksellä v.1927 - YouTube

Lauluissa neekerinainenkin voi olla kaunis ja herättää eksoottisia toiveita, kuten Georg Malmsten laulaa  NEEKERIPRINSESSA, Georg Malmstén ja Odeon-tanssiorkesteri v.1938 - YouTube

Jopa ex-kansanedustaja Mikko Alatalo on laulanut reippaasti neekereistä eli mustista, sillä suomalaiselle negro = musta värinä. Mutta mytosemanttisesti musta - mustalainen on paholainen, piru. Joten minä olen kasvanut kieliympärsitössä, jossa neekeri on positiivisempi sana kuin musta eli pimeä ja paha. 

Tämä näyte epäilyttävästi kuulostaa hengelliseltä laululta, jota kirkossa lauletaan hieman toisin sanoin.  
Oli kerran neekeripoikanen, Georg Malmstén ja Dallapé-or, kesteri v.1938 - YouTube

Neekerit osaavat Alatalon lauluissa soittaa, mutta savon murre ei  vierasmaalaisille auennut. 

Mikko Alatalo - Neekerin poika - YouTube

Kyllä sitä ollaan ny niin neekeriä - YouTube .

Neekeri-sanaan musiikissa liittyy melko paljon huumoria, satiiria, mutta asenne on pohjimmiltaan hyväksyvä, neekereistä laulaessaan suomalainen ironisoi omia ennakkoluulojaan.

Jopa miltei perussuomalaisten tunnuslauluksi helposti miellettävä laulu sisältää menippeiaa ennakkoluuloja kohtaan, vaikka laulussa käytetäänkin reilusti joidenkin tiukkapipojen mukaan "vihapuhesanoja" eli pilkkasanoja mutakuono ja alkupelle. Tumma on varattu romaneille. 

Irwin Goodman laulaa suomalaisesta junttikulttuurista:

Mutakuono ja lakupelle - YouTube

Enää Suomessa ei saa neekerin pusuja. Jyrkät asenteet ovat muuttaneet maailmaa, niin että tytärkin on joskus kieltänyt minua käyttämästä sanaa neekeri, vaikka käytin sitä kulttuurihistoriallisessa merkityksessä, kun kerroin tottuneeni siihen sanaan lapsena ja se oli silloin vielä koulukirjoissakin. 

Yksittäiset sanat voivat muuttua muutamassa vuosikymmenessä normaalista epäsuotavaksi, hämärät tai monimielisest sanonnat, idioomit saattavat kokonaan kadota ymmärryksen piiristä. Tällä perustelen kielipoliisien vakutusta kielen rapauttamisesta. Omat kaposet asennemaailmat pakotetaan yleiseksi puheenparreksi. Se on vaarallista, jos edes puheen tasolla ei voi jännitteitä purkaa. Sellainen politikka johtaa enemmin tai myöhemmin fyysisen väkivallan kanavaan, ja sotiin, joita "ei voi lopettaa".  Ja kun kieli köyhtyy, myös luovuus ja älykkyys vähenee. Ei asenteita sanakielloilla muuteta. 

Ja lopuksi vielä Reijo Frankin esittämänä kaksi ajankohtaista laulua, toinen eläkeläisten  toimeentulosta ja toinen pienipalkkaisuudesta valssin ja tangon thadissa. Kaikki työveänlaulut eivät ole marssitahtisia. 

Rotusortoa Suomessa 
https://www.youtube.com/watch?v=u6TuPkKMVXY

Yövartijan valssi

https://www.youtube.com/watch?v=hSxxMChAb08

Ja mediakritiikkiä on ollut ennenkin, tilanne on niistä ajoista huonontunut. 

Työväenlehti tekee tiedoksi!

https://www.youtube.com/results?search_query=Reijo+Frank+Ty%C3%B6ve%C3%A4enlehti+tekee+tiedoksi

Oma ääni esiin

 Viite:

17. Eksotia / TOISEUS –  LAATIKOSTOT – KIETOUTUNEISUUS/OIKEUTUS
A) Vahvat symbolit: Tigrero & Jumalan tanssijat
B) Kuvakulttuuri: Eläviä kuvia videolla & Kirjoita elokuvaksi
C) Nipponin maassa: Japanilainen seikkailu & Manga 60 v…

 

Kuva. Tammikuun toisen puoliskon aarrekartta A-puoli

Kuva. Tammikuun toisen puoliskon aarrekartta B-puoli

Kuva. Lukemistoaarre tammikuussa

Yllä alkuperäinen Roina-Aatoksen lukusuunnitelmakehiö. Vuoden 2023 uudenvuodenlupaus sisälsi listan, jossa oli 17 kirjaa. Erään tunnetun tv-ohjelman mukaan lausun nyt tyttösen tavoin: Saisko vaihtaa? Ja annan itselleni luvan vaihtaa matkan oman talouden hallintaan jemmoista esiin nousseeseen Miikka Tammisen teokseen Keskiajan hirviöt. Niin on paljon mielenkiintoisempaa.

Laihdutustavoitetta muistin vaalia tiistaista lähtien, yksi uintiretki on takana. Ensin paino jumitti, mutta tänä aamuna on -600 g poissa. Jännästi ihminen toistaa omia teemojaan ajasta aikaan. Etsiskelin perjantaina ennen vuoden vaihdetta kopioimiani kuva-aiheita, joilla minun piti aloittaa tämän vuoden kuvaharrastaus. Etsiskellessä nousi esiin vanhoja aarrekarttoja, joista innostuin tekemään tammikuulle 2023 aarrekartan. Vaatimattomia ovat eläkeläisen toiveet. 

Eläkeiästä puhuttaessa, kohtasin uintiretkellä rumasti käyttäytyvän vanhan ihmisen. Ääni ruma, kiroili, hyökkäsi tarpeettomasti työtään tekevän kimppuun, nakkoi vettä kukaalle muilta lupaa kysymättä ja vähääkään toisista välittämättä ja  kaiken kukkuraksi pyrki käymään sivistyneestä, mutta ei malttanut olla tuomatta ahneuttaan ja kateuttaan esiin. Saattoi tunnistaa minut, koska äänekkäästi pukuhuoneessa mesosi, että mikäs on ollessa pienituloinen eläkeläinen, jos mies on hyvätuloinen. Niinpä. 

Minun varmaan kannattaisi ottaa välittömästi avioero, evioehtoa kun ei ole, mutta en ota. En ole mennyt avioon taloudellisista syistä, vaan vakain tuumin. Halusin perustaa perheen ja saada kaksi ihanaa lasta. Sen uintireissultani opin, että yritän olla kaikille ystävällinen, sillä ikävä vanha ihminen on kauhea kokemus. Luoja paratkoon moisesta! Onneksi on fiksujakin ikääntyviä, niin oli uimahallissakin. Ja aloin tajuta mitä on sivistys, kyllä siihen kuuluu ns. hieno käytös. Tosin minulla on korkeat vaateet, hyvän käytöksen täytyy ulottua myös pintaa syvemmälle sydänjuuriin, asenteisiin ja ajatuksiin asti.  Joten kuka tahansa snobi tai käytöstavat ulkoisesti opetellut tai kielitaidolla snobbailija ei vielä ole silmissäni (eikä korvissani) sivistynyt. Jostain kumman syystä sivistys vaikuttaa äänen sävyyn ja puhetapaan. Rumaääninen ei mielestäni ole sivistynyt, ei syyttä suotta puhuta karkeasta kielenkäytöstä.

Vaikka erikseen en siitä päätöstä tehnytkään, olen viettänyt tipatonta tammikuuta eikä lipsuminen ole ollut lähelläkään. Se etuhan siitä on, että äänikin kirkastuu. Lapset Mirva ja Samuli ovat joskus vihjailleet, että minun pitäisi perustaa podcast lapsille. Ajatus on alkanut jopa viehättää. Lempikirjoihini, joskin toistaiseksi lukemattomiin kuuluu Verisolupoika Filius ja elinkaikkeuden arvoitus. Elinkaikkeus on niin hyvä sana, vähintään yhtä hyvä kuin tulevaisuuksien kaikkeus. Lupasin viimeksi Väinö pikkuiselle opettaa jossain vaiheessa hänelle uskomattomia sanoja, niihin varmaan voisi sisällyttää tuon veripojan, jonka kansanperinnevastine on leppäpoika, ja siinä elonkaikkeuden arvoitusta kerrakseen.  Joka tapauksessa kirja Filius on ilahduttava. Se alkaakin niin kivasti: ”1. luku jossa kerron sinulle itsestäni ja elämästäni ennen suurta muutosta."

Ja ensimmäiset lauseetkin ovat sovellettavissa laihdutuslääkeprojektiini soveltaen. – Älä häkelly, vaikka et näe minua,… Sinä et ole koskaan nähnyt minun kaltaistani, jollet sitten ole sattunut katsomaan mikrooskoopilla.

Sitten se aarrekartan tapaus. Otetaan alun viite uusiksi, säilytyslaatikoista löytyi kaikenlaista lehtileikettä ja kuvamateriaalia.

17. Eksotia / TOISEUS –  LAATIKOSTOT – KIETOUTUNEISUUS/OIKEUTUS
A) Vahvat symbolit: Tigrero & Jumalan tanssijat
B) Kuvakulttuuri: Eläviä kuvia videolla & Kirjoita elokuvaksi
C) Nipponin maassa: Japanilainen seikkailu & Manga 60 v…

Sattumoisin leikekasasta löytyi myös vuosien takainen animatricks-tarralehtinen, joka sai sijansa intuitiivisessa aarrekartassani. Karkeaa kieltä on mielestäni puhua läskivahingosta, kenenkään kilot eivät tule ”vahingossa”, ei edes huomaamatta. Kyllä lihomiseen aina syynsä on, kenellä mikin. Jollain lailla alkaa tympiä itsensä lihavaksi kokevien itsesoiminta irvokkailla muka-humoristisilla ilmaisuilla. Perheeni ei ole koskaan mollannut minua kiloistani, pyydettäessä olen saanut kannustusta laihtumispyrkimyksiin. Ja oikeastaan on kaunis Samulin jo poikasena esittämä kanta lihavuuden syistä: Lihavuus johtuu siitä, että ihmisen on onnistunut saattaa itsensä epätasapainoon. En itsekään soimaa itseäni kiloistani, en edes aio harmitella, vaikka tiedostankin selvät terveydelliset ja myöskin esteettiset syyt, miksi kannattaa hoikistumista tavoitella, enkä usko sen olevan eläkeiässäkään mahdotonta.

Mielenkiintoista tammikuun aarrekartassani on musiikin osuus, jota on peräti kuusi kohtaa. A-puolella soittajassa, tekstissä, mikrofonikuvassa ja askarteluvihjeessä nuotit sekä päivärytmissä. Jos tätä sattumaa haluaa mytosemantisoida, niin alirajunnan viestinä on:

Soittaminen kuin liekeissä
Musiikin kuuntelu
Nuotit ja askartelu
Äänitystekniikka
Luontoäänet.

Radion luontoääni on linnunlaulua, vaikka voisihan se olla vaikka sammakon kurnutusta, tuulen suhinaa tai aaltojen loisketta. Loppujen lopuksi on alkanut itää ajatus studiotilan hankinnasta. Aarrekarttaan on livahtanut raadollisempikin tavoite, verenpaineen alentaminen. Lehtileikkeistä kävi ilmi, että vielä vuonna 2014 normaalin verenpaineen raja kulki lukemissa 160/100, mutta sitten saatiin koko joukko lisää verenpainepotilaita, kun rajaa laskettiin lukemaan 140/90. Sanoisin, että suurin osa Suomen kansasta tarvitsee joulun jälkeen näillä lukemilla verenpainelääkettä, kas kinkku on suolaista ja moni muukin jouluherkku. Oi! Ja vielä toisellakin puolella aarrekarttaa on musiikki sekä pikkulinnun että kitaristirobon hahmossa. Ja niin on alitajuntani syöttänyt tammikuun aatokseksi ugramen verran äänimaailmaa.

Soittaminen – Soitin = SOITTO
Kuunteleminen – Äänitteet = HARRASTUS
Sävelet – Äänet = MUSIIKKI. 

Ehkä tätä samaa enteilee minua miellyttänyt video, jossa linnun väitetään osaavan imitoida kaikkia ääniä:
https://www.facebook.com/rida.monzer/videos/552071216845575/?idorvanity=783716435338599 . Mikä mahtavinta, lintu näyttää hieman kaljuuntuneelta, mutta tahdin poljento on terhakkaa.

Laatikostojen keskeinen lehtileikeanti koski 1) taidekuvia, 2) liikuntaohjeita ja 3) ruokareseptejä. Mutta mielikuvissa kukkii silti etummaisena äänimaailma? Aika erikoista! Toisaalta, poika on animaattori oto. ja tytär muusikko oto. -  ja geenit on puoleksi minulta.

Matka oman talouden hallintaan ei tule kirjoja lukemalla, on toimittava. Sama koskee myös oman elämän ja kehon hallintaa.

Alkuvalmistelut laihdutuskokeelle

Joinain vuosina on aikakauslehdet olleet pullollaan erilaisia laihdutuskikkoja ja artikkeleita. Tänä vuonna niitä on ollut jotenkin niukanlaisesti. Tietysti ruuan kallistuessa, helpoin ja taloudellisin vyönkiristäminen tapahtuu esim. vähentämällä syömistä noin 10%. Jos kalorien kulutustarve on esim. 2000 kcal per vrk, niin tämä tekee viikossa 7x200 kcal eli peräti 1400 kcal. Mutta voi surkeutta, yhden kilon laihduttamiseen tarvitaan 7000 kcal vaje, joten menee tällä keinoin viisi viikkoa eli runsas kuukausi. Mutta tekee sekin jo noin kymmenen kiloa vuodessa. 

En kuitenkaan ole silti lähdössä tälle niukkuuslinjalle. Sen sijaan tartuin ajatukseen kannustinvaatetta. Yleensä sillä tarkoitetaan vaatetta, johon mahtuu sitten joskus. Käänsin senkin positiivisen puolelle, koska alan olla kyllästynyt lumpusteluun, kun aikanaan päätin, etten osta enää uusia vaatteita ennen kuin olen hoikistunut reilusti. Ostin siis nätin työmekon, siippaseni sanoikin, että vaikuttaa ihan virkamiesasulta. Niin vaikuttaakin, minun ylläni, sillä minun työasuuni on aina kuulunut hulmuavat helmat, jos niin olen hyväksi katsonut. 

En tiedä olenko erikoistapaus, tuskin, mutta olen huomannut kotona tehtävän työnkin sujuvan jotenkin paremmin, jos laittautuu somaksi. Tosin noina vainoamisen aikoina en sitä juurikaan tehnyt, koska vaikutti jotenkin umpisairaalta touhulta, että kiuaaja kuvitteli minun laittautuvan häntä varten, ja alkoi varastella koruja ja viedä muita henkilökohtaisia tavaroita. 

Laittautuminen kohentaa itsetuntoa, se on varma ja huoliteltu olemus on aina plussaa ihmisten kanssa tavatessa. Hyvä ryhti antaa myös edullisen kuvan mielialasta. Ryhtiin tarvitaan lihasvoimaa, tänään testasin miten on kunnon laita, ja tarvoin lumessa kävellen ja shoppailen kertaakaan istahtamatta 2,5 tuntia. Seuraus, pakaralihaksissa tuntuu, että on kävelty. Liikunnankin siis olen aloittanut. Samoin kevään omaehtoisen tutkimussession. 

Päivän kiisseli: Mulperi-mansikkakeitto
Päivän hillo: Inkivääri-omenahillo

Aineenvaihdunta käyttäytyy kummallisesti. Aamulla noin 7.30 paino unien jälkeen ei juurikaan ole pudonnut yön aikana, sitten kun olen syönyt noin 500 g aamiaisen ja ottanut lisätorkut aamulla, niin  paino on laskenut alemmaksi kuin aamulukema. Varmaa siis on, että lepo vaikuttaa aineenvaihduntaan, minulla ei vain yöuni siihen riitä, aamupäiväunet tarvitaan. 

Huomenna lupasin valmistaa kunnon aterian kotiväelle. Ja aloitan lisäravinteiden käytön. Kuten jo olette uumoilleetkin, on niitä muitakin keinoja näyttää komealta kuin kilojen pudottaminen. 

Sisäistä radianssia edustaa oivallus siitä, miten osmolainen oraakkelitoiminta on nähtävä osmolaisten maan ja suomalaisen mytosemantiikan valossa. Sanoinhan, että aion vielä hätkäyttää. Vielä minä teille triviat näytän!

Arki ja uudet kuitreet odottavat

Kuva. Samuli Råman. Mahapaaro (ote, yksityisomistuksessa kuvannut Marita Råman)

Uudevuoden lupauksiin kuului 50 kirjan poisto. Kaksi viikkoa ankaraa flunssatautia sairastettuani, aloin katsella poistettavia kirjoja, ja vaikuttaa siltä, että hyvinkin saan tavoitteeni täyteen vuoden mittaan, koska poistoissa on nyt kasassa 62% tavoitteesta eli 31 kirjaa menossa kierrätykseen. 

Energiaa on kertynyt sen verran, että aloitan sen laihdutuslääkityksen kokeilun. Ensijainen oivallus on jo esitetty, laihdutus tulee aloittaa miettimällä kevytherkkuja, joita on lupa syödä. Toinen laihdutuksen kultainen sääntö koskee niitä lihavan kehossa olevia rasvaan sitoutuneita sytokiineja, jota myös tulehdustilaksi kutsutaan. Sytokiinit voi saada liikkeelle kolmella tavalla a) ketoruokavaliolla, b) puhdistuskuurilla tai c) paastolla. 

Minä valikoin tuon b-vaihtoehdon ensisijaiseksi keinoksi. Lähitavoitteena on saada kolminumeroinen vaakalukema kaksinumeroiseksi pysyvästi ja sen verran, että 10% painonpudotus kevään 2021 lähtötilanteesta täyttyy. Hokeman mukaan sen pitäisi olla hyvä tulos. Nyt kun paino jumitti yhden syksyn ajan, niin sitkeässä on kilot, kehoni on todella sitä mieltä, että saavutettua etua ei ilman työtaistelua luovuteta. Siksi olen oppinut oveloimaan, keho ei ihan heti arvaa, mikä sitä nyt odottaa!

Jokaisessa kunnianarvoisessa laihdutusoppaassa on liuta ruokaohjeita. Omani on yksinkertainen, tavitaan: 1) marjakiisselilä, 2) lisäravinteita ja 3) kuituja. Näillä lähtee, uskon niin. Muiksi apukeinoiksi olen jo käynyt liikuntarannekkeen, jolla pääsen uimaan.
Ulkona on luvassa ihana lumikeliviikko, joten lumisessa säässä kävelylenkit odottavat! Ihanaa!

Jostain syystä alan olla aika kyllästynyt lukemiseen. Ehkä minulle koittaa uusi nuoruus, kun liikuntaa ja liikehdintää oli tuolloin niin runsaasti, etten joutanut lukemaan, joten sutjakka ja taipuisa olin kuin neiti kesäheinä.

Hetkittäin minusta myös tuntuu siltä, että pikkuhiljaa energiataso alkaa kohentumaan. Jos puolikuolleena väsymyksestä ja stressistä pystyin saamaan aikaan yhtä ja toista, niin pystyn hätkähdyttämään vieläkin, varsinkin jos olotila tästä voimistuu.