Tammikuussa poistin kymmenen vuotta toimittamani sivut www.kielastaja.fi, ja ajattelin ryhtyä tällä areenalla blogistaksi, hieman hurvitellen. Sivuilla on tarkoitus olla jäntevämpi edeltäjiään, Semiopolin ja Kielastajan sivuja.
Jo ennen kuin aloitin yliopisto-opinnot, jossain takaraivon katveessa kangasteli ajatus, jossa arvelin olevan hauskaa, jos voisi kuvittaa omat tutkimuksensa. Olen kartoittanut nyt näkemystäni systemaattisesti omilla menetelmilläni ja siitä enemmän pian ja seuraavalla kerralla.
Nyt yritän vain käynnistää nämä sivut jollain säällisellä tavalla. Poistettujen mainittujen kotisivujen tilalle on tosin tullut kaksi uutta,
https://maritaraman.academia.edu/ (trilogiat+focuskirja pdf-muodossa)
perustettu joulukuu 2020)
www.meemimiksaus.fi (Studio Meemimiksauksen pelinavaus)
alustettu 7.2.2021
Teckningar No. 1 / harjoitukset 1_4 eli ääriviivat esineistä, asentorunkoja, täydennys vaatteilla, sekä vapaata viivaa pyörein muodoin ja kulmikkaasti. |
Kommentti:
Ilkan mukaan on piirroksissa on jo selvästi piirtäjän otteet. Hän on poikavuosinaan tutustunut sarjaan.
Opettelin yhden syyskauden parikymppisenä piirtämistä eläästä mallista työväenopistossa, opettajana oli Tapio Tapiovaara, Kehui asetelmallisuudesta, kompositiot orastivat siis jo tuolloin.
Tämän työstäminen oikeastaan kuluu työstettäviin. Testasin zoema-tutkielmaani varten kotiviiteryhmällä eli Ilkalla mikä näistä vaihe-vaiheelta tipusista muistuttaa eniten työskentelytapaani. Ensin hän ehdotti kananpoikaa, mutta loppujen lopuksi päätyi neljänteen eli sivun alalaidassa olevaan vaihtoehtoon. Jos nyt vertaan Ake Skiöldin kurssia ja näitä vaihe vaiheelta -oppeja. Niin vaihe vaiheelta on jollain lailla miellyttävämpi. Nyt osaan tempaista tipusen esiin pienestä kolmiosta, joka muisuttaa b´nuolen kärkeä. Kehittelin siitä systeemin, joka alustavasti vaikuttaa mielenkiintoiselta. Toivottavasti saan joskus sen tutkielman valmiiksi. Sitä odotellessa miettikää tätä:
Ote bujo-päiväkirjasta. |
Lisää ookeja, harjoitukset 5_7 olivat aika vaativia. Huomasin, että minulle ei sovi kukkien piirtäminen, vaikka pidänkin kukista. Jostain syystä vain olen aina vieroksunut jotenkin kukkamaalausta harrastuksena, kun se jotenkin sisäistyy mielessäni johonkin pikkusievään, aikä koskaan saavuta sitä samaa mitä aidossa kasvissa ja kukassa on.
Ja että jo heti ensimmäisessä harjoitevihkossa pompataan mielestäni vaikeimpaan, eli ihmisen anatomiaan, oli myös melkoinen kynnys ylitettäväksi. Jotenkin ei edes irronnut lyijykymällä koko touhu, mutta sitten muistin että minulla on kaavoitukseen käytetty sininen merkkauskynä jossain tallella.Sen löysin ja sitten sompailin viime kesäisiin pohjustuksiin suurin vedoin harjoitteet sillä silmällä, että noudatin ohjetta. Piirtämisessä on tärkeintä oppia näkemään.
Kerron nyt myös, mistä kaikki alkoi. Löysin Ompun kierrätyskestä kirjan A whole New Mind. Se on oikeasstaan liikkeenjohtokirjallisuutta, mutta kannustaa kehittämään oikeata aivopuoliskoa piirtämisen ja musiikin kuuntelun avulla. Yhtä lailla kuin kukkien piirtämiseen olen tuntenut jonkinlaista vieroksumsitas, tehtävät, joissa piti maalata musiikin mukaan, eivät minulta oikein luonnistuneet. Otan seuraavan viikon harjoitehaasteeksi musiinkin. Mahlerin 4. sinfonia olkoon taustamusiikkia, sillä ainakin jossain vaiheessa Mahlerin sinfonioissa on pauhua ja paatosta kerrakseen.
Harjoitus kukkakimpusta, tulppaaneja lasimaljassa |
Harjoitus kuvan ryhtmistä |
Piirtolinjaseisokki
Viikko meni työn merkeissä tilinpäätösanalyysiä tehdessä, joten energiaa ei riittänyt harrastuksiin, joten päätin pitää väliviikon. Eihän tästä hankkeesta sentään saa pakkopullaa itselleen tehdä. Lisäksi osoittautui, että vuoroon valikoitu kolme melkoista järkälettä luettavaksi, joten ensi viikollakaan en ehdi edistää piirtolinjahanketta harjoituksineen kuin kursorisesti, tällä kevätkierroksella pääsääntönä on kyllä, että harjoitus per viikko, mutta joustoa on tarpeen mukaan.
Ja homma poikii kuin volgansieni. Kun lukuhaasteeksi olen ottanut uuden taidon oppimisen, niin huomasin viikolla seuraavia pikkujuttua.
A) Kiinnostuin käsitteestä taitelijakirja, jotenkin se vaikuttaa sopivalta lajilta minulle.
B) Löysin Omenan kirjastosta Eric Carlen kuvakirjan ”Slowly, slowly, slowly,” Said the Sloth
C) Omasta kotikirjastosta pullahtelee esiin erilaista taiteeseen liittyvää, kuten Brazilian Popular Art
D) Lapsen oma taidekirja, sopii minulle oikein hyvin näin alkajaisiksi
E) Picasso – Ikuinen löytöretkeilijä
F) Silkkuikusta pronssilinnuksi
G) Pöytä kahdelle ikkunan ääreltä.
Ja niin on taas seitsemän kiinnostavaa kirjaa kasassa. Jossain määrin mielestäni ITE-taide, josta Omissa maailmoissa kirja kertoo, on toinen toistaan muistuttava tapa katsoa maailmaa, kutsuttiinpa taidetta lubokiksi, populaaritaiteeksi, ITE-taiteeksi, niin yläkäsitteeksi varmaan sopii kansantaide, sillä erotuksella että kansantaiteella Suomessa perinteisesti tarkoitetaan käityöläisesineitä ja muuta vastaavaa. Tässä tarkoittamani nykykansantaide on omintakeista taidetta, jolla on yhtynmäkohtia naivismiin ja ties mihin, muun muassa taiteilijakirjoihin.
Tapani mukaan olin Picasso-löytöni (löytyi kierrätyskeskuksen
ilmaistarjonnasta) innoittamana tehnyt kehitelmän. Venäläinen
taidehistorioitsija Anatoli Podoksik on selvästi ajattelussaan
strukturalisinten, koska kirjan lopussa on ”partituuri”, jota voi ja pitää
lukea sekä vaaka- että pystysuoraan, ajallisena ja kehityksellienä historiana.
Sompailuni tuloksena syntyi seuraava taulukko Pdoksikin esittämän jaon mukaan.
TAIDEMUOTO |
KOULUKUNTA |
TYYLI |
Idea, aihe,
kuva |
jäljitelmä,
kopio |
pastissi |
Perusteema |
toistuva
kuva-aihe |
toistuva elementti |
Skissit,
hahmotelmat |
luonnokset,
luonnosarjat |
kontradiktorinen
elementti |
Prototyyppi |
ikonografia |
laji, tyyli,
kategoria |
Jotta jako avautuisi muillekin ja mahdollsitaisi omia oivalluksia, kerron
seuraavaksi Pdokinskin määritelmät ruuduille toisella tavalla ryhmiteltynä.
1. Picasson
teokset, jotka ovat vaikuttaneet hänen myöhempien teostensa idean tai teeman
syntyyn.
|
2. Picasson
teokset (mm. maalaukset, luonnokset, veistokset ja hahmotelmat), jotka ovat
toimineen lähtökohtana /fysionominen tyyppi, sommitelma jne. |
3. Picasson
teokset, jotka ovat ikonografisesti läheisiä museoissa oleville töille. |
4. Samaa
sisältöä ja tyyliä edustavat työt.
|
5.
Sisällöltään ja tyyliltään vastakkaiset työt.
|
6. Muiden
kulttuurien muistomerkit ja toisten taitelijoiden teokset, jotka ovat vaikuttaneet. |
7. Työvaiheen
valmistelevat luonnokset. |
8. Erillisten
yksityiskohtien ja motiivien ”prototyypit”. |
9. Sarja
hahmotelmia, jotka kertovat taitelijan työstä erillisten yksityiskohtien ja
motiivien parissa. |
10.
Luonnokset ja hahmotelmat, jotka toistavat perusmotiivia.
|
11. Sarja
itsenäisiä töitä, joissa toistuu jokin elementti.
|
12. Teoksen
muunnelmat, jotka ovat syntyneet samoista valmistelevista luonnoksista ja
hahmotelmista. |
Jotta asiaan saisi yleispätevyyttä, on tekstejä yksinkertaistettava ja
ne on ryhmiteltävä tertiaariseksi (triadiseksi) kolmioiksi, joita muodostuu
yhteensä neljä yksikköä. Kuvaavat sanat on lisätty ruutuun.
Muodon tertiaali: sommitelma (2); detalji (8); perusmuoto (3)
Toiston tertiaali: toistuva aihe (10); toistuva elementti (11); tyylisuunta (4)
Tutkimustertiaali: hahmotelmat (7); muutosvaihe (5);
Aihetertiaali: aihe (1); muunnelmat (12); vaikutteet (6); kehitelmät (8).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mietteesi.