Hyllyhursti ja fläppipeite

Uutuuksina totesin, että Samulin pari julistetta sopivat uusiokäyttöön. Muutto edistyy, ja uskon voivani olettaa tilan olevan hallussa eli tupaantuliaiskunnossa sunnuntaina 5.2.2023 Runebergin päivänä. Muutto on siten loppusuoralla. Vesikeitin on vielä hankkimatta ja verhot ompelematta ja ripsutamatta, mutta hieno siitä tauluvarastoksi tulee. Sisustus on tapahtunut enimmäkseen kierrätysperiaatteella. Kehittelin myös kirjahyllyyn taidelankkulaidat. Hienot! Kauniimpia lankkuja saa hakea.

Kuntosali on irtisanottu, mutta käytän sitä ehkä helmikuussa irtisanomisajan koko rahan edestä. Painoprojekti on hieman kärsinyt, ja takapakkia on tullut, koska a) pidimme muutoksen kunniaksi viini-illan, b) stresaannuin ja c) en noudattanut tavinto-ohjelmaani. Tuloksen oli 700 g lisäpainoa takaisin, mutta BMI oli pienentynyt, lihasmassa noussut ja rasvaprosentti laskenut. Ehkä minulla on taipumksia voimaharjoitteluun?!

Helmikuun aikeena on keskittyä rentoutumiseen. Läksiäislahjoista on vielä jäljellä suolakelluntaa 3 kertaa. Tärkein tehtävä on löytää uusi rutiini arkeen, koska myös tietokoneen käyttötottumukset muuttuvat, kun entinen työpaikka muuttaa uusiin tiloihin ja siinä samassa minulta poistuu työsähköposti. 

Voisikohan tässä olla tarpeeksi. Kun sanotaan, puhuu kuin Runeberg, sillä ei todellakaan viitata kaunopuheisuuteen vaan monisanaisuuteen. 

Sisustushurma

Tiedättehän, naisiin iskee silloin tällöin sisustusvimma. Kun yksi asia muuttuu, niin sitten pitää muuttaa monta muutakin seikkaa taloudessa, jotta harmonia säilyisi. Sekasotkussakin on oma harmoniansa, mutta nyt olen sisäistänyt järjestyksen kauneuden, joten sitä kohti mennnään. Kotityöhuoneeni on nyt kaksijakoinen, on tumma yöpuoli ja vaalea päiväpuoli. 

Näitä erottaa tilanjakaja. Yhdistää ja erottaa piti sanomani. Vieläkin muistan kiitollisuudella Alexanderia, jonka kanssa raahattiin vaatetelinelöytöni Tallinnasta toimistolle. Ei sanonut mies mitään, vaikka selvästikään ei ymmärtänyt mitä tässä oltiin tekemässä. Koskaan putkikapistus ei tosin ole joutunut vaatetelineeksi, kun se on niin veistoksellinen puettava. Nyt siitä tuli "Taivaankosijat" ja on se innoittava Osmolaisten maa -sarjaani uusiin ulottuvuuksiin. 

Uusi työtila on tarkoitus saada nyt viikonloppuna käyttökuntoon. Tarvitaan sorkkarauta, ja arvatkaapa mihin. Kylpyhuoneen viemäriaukon suojakilpi on juuttunut kiinni, joten hajulähdettä ei pääse tutkimaan. Miten tuollainen erikoisuus yli päätään on päässyt syntymään? Ettekä usko, miten hankala sisustettava on 180 cm pitkä penkki.

Kuva Marita Råman. Taivaankosijat

Organisointikyky

Kuva Marita Råman. Portti luovaan tilaan, talven jälkeen koittaa kesä

 

Joskus poika yllättää. Ilmeisesti kyse on motivaatiosta. Pakkasimme Samulin tauluja urakalla, taiteilija itse suurimman osan ja hyvin pakkasikin. Minä ihmettelin, sillä moista  tarmon puuskaa en ole ennen nähnyt. Tauluja oli varastossa arviolta noin kaksisataa, piirrokset ja akvarellit eivät tulleet mukaan. Ja tässä on vain ne taulut, jotka hän on maalannut öljyväreillä. Kaksi soittamiseen liittyvää taulua on kateissa, ellei niitä löydy, niin kyseessä on tauluvarkaus kotoamme, ja tekijänä mitä todennäköisimmin stalkkeri. Lisäksi cd-levyjä käsitellessä osoittautui että  Loirin levytys Leino_2 oli sokerilla liimattu sanoituslehtiset yhteen ja kanteen kiinni. Tekijänä mitä todennäköisimmin Ovara Oy ja sen Matinkylän puolen osatoimitusjohtaja.  Saa haastaa oikeuteen,  mielellään, yleensä vastaajalla on oikeus esittää oma mielipiteensä, jota oikeuden on kuultava. Anastus, näpistely, vahingon tuottaminen ja jatkuva kotirauhan häiritseminen on rikos. Vaikka Espoon poliisi ei ilmeisesti niin tahdo uskoa. Taustalla lienee tietyn "salaisuusseuran" ja looshin toiminta. Kosto on koittava, sillä kosto on Herran. Te koppavat pöljäkkeet, henkistä vesipöhöä sairastavat, luuletteko olevanne kaiken yläpuolella?!

Luovuutta ei voi varastaa, joskin sen ilmenemistä tosin voi suuresti haitata. Uskoisin Samulin piristymisen olevan osittain kotoisin siitä, että hän sai tietää pääkiusaorganisaattorin kuolleen, eikä jatkuvia häirintäsoittoja ole tullut. Suoraan sanoen, poikaa ahdisti äitinsä piina ja ilmeisesti hän koki, että minua on suojeltava ja keskitti koko tarmonsa siihen. Mutta että lapsi uhraa vuosikymmeniä elämästään, se on kyllä minulle melko kestämätön paikka. Ja totta, kristillisestä vakaumuksestani vähääkään piittaamatta, tuon tähden kiroan piinaajaketjun perheineen ja avunantajineen. Älköönkä armahdusta heidän piinaansa olko. Uljuus ei minusta tai Samulista piinaamalla katoa, päin vastoin. Kuten Leino runoilee: Henkeni annan, mutta mieltäni nuorta en milloinkaan, se tuskassa tulta iskevi vaan...

Tarmo ja tahdonlujuus ominaisuuksina ovat ilmeisesti periytyneet. Arvot on sitten asia erikseen. Sattumoisin muuttoprosessi on ollut tehokas. Tiistaina muuttolaatikot ja pakkaustarvikkeet, kesiviikkona kauoanteko ja avaimet sekä pakkaaminen, torstaina eli töänään muutto. Niin helppoa se on, kun on ammattilaiset mukana. Kaikki on sujunut kuin rasvattu. Kotityöhuoneeseen tuli tilaa, mutta lukuisien lukemattomien kirjojen siirto ei vaikuttanut kirjamäärään paljoakaan. Pikkuhiljaa kaaos kuitenkin etsii järjestyksen, niin mielessä kuin ympäristössäkin. 

Sirpaleisesta työurasta on ollut se hyöty, että työskentely huippusisustajien kanssa  opetti aikanaan paljon, ja varastopäällikön ja siivoustyönjohtajan kesätuureaminen sekin. Tietotaitoa on moneen, vain luovuuden lukko ei tähän mennessä ole suostunut avautumaan, vaikka ovi on ollut raollaan tuon tuosta. Jahka vauhtiin pääsen, se leimuaa ja loimuaa. 

Kävin joskus  luovan kirjoittajakurssin, jonka yhteydessä luettiin kirja Luihin ja ytimiin, kirja kirjoittajalle. Siinä sanotaan: JOS HALUAA TILAA kirjoittamiselle, on hankittava työtila. Ei kannata tehdä siitä liian suurta numeroa. Kunhan katto ei vuoda, kunhan on ikkuna ja lämpöä talvella, kunhan sinne sopii työpöytä, kirjahyllyjä ja pehmeä tuoli. Sitten voi aloittaa työskentelyn." Tämä askel on nyt otettu. On niin kiva katsella, kun Samuli kunnostautuu, pakkaustaitokin ihan kohdallaan. Ilkan tarmosta on myös ollut iso apu, tulppaukset sun muut on katsottu heti oitis kuntoon, sillä välin kun minä olen suunnitellut tekeväni kaakelimadonnan ja miettinyt uusien taitojen opiskelua, kuten mitene opin pinnoittamaan kypyammeen ja mistä löydän kaakelointitarpeet, jolla voi kiinnittää laatat kaakelin päälle. 

Ensin tärkein, jatkossa on lopetettava tuhlaaminen ja opeteltava hyödyntämään sitä, mitä jo on käsillä ja saatavilla. Loput rahat tuottotilille, pitää sanoa turhat lehtitilaukset ja kuntosali irti. Haasteena on, miten saan järjestettyä kaksi työtilaa, ei käy eläkeläisen päivät tällä tavoin pitkäksi. Hieman väsyttää tämä riemuvuoden aloitustempaus.

Olari on kohtaloni, kun viisikymmentäyksi vuotta sitten kotoani lähdin omille teilleni, niin muutin Olariin ja sattumoisin vielä samaan osaan kaupungista kuin missä nyt työhuone sijaitsee. Kehä on kiertymässä umpeen.

 

Kehitteen eteneminen ja punainen vauva

Vaikuttaa siltä, että hoikistumisprosessini on nyt vakiintunut -700 g per viikko. Se on ihan hyvä vauhti tässä iässä. Tulos on saatu ilman liikunnallista pusertamista ja herkkuja on syöty normaaliin tapaan, eli ei siis ylettömästi, mutta sopivasti. Mitään erityistä dieettiä en ole noudattanut, mutta ruokavalio on ollut jo pitkään kasvisvoittoista, ja voin vakuuttaa, että niinkin kyllä lihoo. 

Muiden intressien vuoksi koekierros on ollut vajavainen, kovin systemaattisesti en kokeilua ole tehnyt. Katsotaan ensi viikon suuren elämänmuutoksen jälkeen, miten alkaa sujua uusi päivärutiini. Joka tapauksessa muuttanen kuntosalin kävelyyn, löhöilyn luovuuteen. Kuntosalia tosin ei korona-aikaan voinut käyttää, ja sitten sitä laiskistui, ettei ole tullut käytyä senkään jälkeen. 

Näillä näkymin saavutan helmikuussa lähitavoitteen eli lukema painuu kaksinumeroiseksi. 

Perhe tuntuu hankinnastani innostuneemmalta kuin minä, Ilkka jopa vaiktuttaa olevan erityisen innoissaan, niin mielissään että hövelisti lahjoitti minulle lomamatkan Irlantiin. Tytärkin halusi tietää, milloin on tupaantulijaiset. Pikkuinen Väinö on oppinut uusia sanoja. Hän sai joululahjaksi vanhemmiltaan pitkän punaisen Kiitolinja-rekka-auton, josta on nyt tullut vauva. Väinö hoitaa sitä, antaa herkkuja ja menee sen kanssa nukkumaan. Välillä rekka kaatuu ja se on autettava ylös. Joka tapauksessa Väinö vakuutti minulle hyvin painokkaasti, että rekka on vauva. Ymmärrän hyvin, luova mielikuvitus voi toki vaihtaa artefaktin funktion ihan miksi tahtoo. Ideahan on siinä, että hän ilmaisee sillä tavoin olion olevan hänelle rakas. 

Tutkimusprosessikin on hieman edistynyt, joitakin uusia oivalluksia tehty, mutta tekstin hiomisessa on kyllä vielä työtä. Tämä on varmaan isoin elämänmuutos sen jälkeen, kun kotoani nuorena läksin. Silloinkin olin niin iloinen, että laihduin itsestään kuukaudessa kymmenen kiloa lujana päätöksenä, etten enää milloinkaan syö läskikastiketta ja perunaa. Elämään astui silloin liikunta tanssin muodossa, ja sen myötä hoikistuminen. Nyt tanssin korvaa luultavasti kävelyharrastus ja hoiistumisprosessikin on jo aluillaan. Elämä kiertää sykleissä. 

Noista ajoista on Khironin verran, 51 vuotta, sillä lopullinen irtautuminen kotimaisemista tapahtui vuoden 1971 alussa. Astrologiassakin on taikaa, jos sen osaa nähdä ja tulkita. Mutta tulkinnan taitoa ei voi saavuttaa matemaattis-loogisesti. Siitä syntyy vain järkeilyä.

Näin aika muuttuu

         Tieto ei tule helpolla, kuten ei mikään muukaan tavoittelemisen arvoinen asia. 
                Sanat ovat siinä, mutta ne ovat vailla sisältöä, ne eivät kerro sinulle mitään. 
                    Kenties yö ei ole kirkas ja näet vain pilviä ja sadetta.   (Esko Valtaoja)

 

 

Kuva Marita Råman eräiltä erämessuilta; kuvaa on käytetty laatukäsikirjassa johdon toiminnan symbolina, auditoijat tietävät mitä he näkevät.

Veemäinen suunnitelma vuodelle 2020

Aika ajoin tiedostoista putkahtelee menneen ajan kehitelmiä, jotka on aika päivittää. 22.1.2020 olen laatinut kirjatilanteestani runomatriisin v-alkuisten sanojen perusteella. Mottona on ollut:  Vapaudu stressistä  voimistelemalla ja venyttelemällä.

VARO Laihdutus	VIIHDY Harrastus	VIEHÄTY Kosmisuus	VARAUDU Muut sekalaiset
Olenko riittävän hyvä?   painonhallinta Hoikistumistavoite	Vanhan kirjan uusi elämä,   askartelu	Mind in the Cave  kognitiot	Blast I-II   sarjakuva-albumi
Raxun mukana kivusta tasapainoon, Älyjumpppa   jumppa	Raaputa metsä = Hillittömät hiidenkivet väritys	Kulttuuri, paikka ja muuttoliike,     Myyttitopos  antropologia	Ei riitä, vastaisku sokkopolitiikalle,    kiistakirja
Vapaaksi kiloista  tunne	Raaputa Meri =  piirto	Tähtitiedettä kiireisille,  astronomia	Antiikin myytit   käsikirja
Hyvän olon hormonidieetti Ruokavalio   ruoka	Bujoilun voima = UUSI ELÄMÄNTAPA Työhuoneen tenho  luova prosessi	Kuinka meitä kutsutaan? Mytosemantiikka  memetiikka	Bujovihko   muistikirja

Päivitys vuodelle 2023

Kuten vielä hyvin muistetaan, korona-aika alkoi maaliskuussa 2020, ruututekstin pohja on kirjoitettu ennen sitä. Jos kohta kohdalta käydään läpi, niin laihdutusteema kirjoina on ollut koko ajan tapetilla, ja mainitut kirjat on sekä luettu että säilytetty, jokaisessa on jotain huomioimisen arvoista oivallusta. Voimavaroja liikakilojen varomiseen syntyi vasta vuoden 2022 lopulla, mutta juuri nyt en koe teemaa enää mitenkään päivänpolttavana.

Minulla on eteenpäin suuntautuva tapa ajatella, joten ei ihme, että keskiruuduissa mainitut tekemisen teemat ovat fokusoituneet ajankohtaisiksi teemoiksi vuodelle 2023. Luonnonläheisyys viimeisimmissä työpaikoissani oli minusta suuri bonus. Keväisin oli ihanaa seurata pikkupuron kohinaa ja lintujen laulua lounaskävelyllä, ja loppuaikoina nautin vielä lounaskahvitkin metsässä. Koska vietän ensimmäistä vuottani eläkepäivillä, ja tavoitteena on ollut tulla jonkin sortin taiteilijaksi vanhoilla päivilläni, niin tulin siihen tulokseen, että tarvitsen erillisen työtilan luonnon läheltä, mutta samalla läheltä kotia ja kesämökkiä, kävelymatkan ja hyvien julkisten yhteyksien päästä, kohtuuhinnalla. Tahtotila sai mahdollisuuden toteutua.

Nyt on sitten pohdittava, mitä uusi elämäntapa sitten mahdollisesti tuo tullessaan? Taidekirjat,taide-materiaalit ja tauluvarasto sinne ainakin menee ja tulee siellä olemaan, sekä jokunen jumppapallo myös. Muutoin kirmaisen katsomaan Hillittömiä hiidenkiviä (tämä nappuruus oli muuten minulle ratkaiseva ostopäätöksen tekijä) päivän mittaan. Tasapainoaisti säilyy kallioilla keikkuessa. Työhuoneeni on siis eksotasolla myyttinen topos, jossa on hyvä pohdiskella mytosemantiikan saloja. Oma mielenkiintonsa tulee olemaan siinä, missä vaiheessa mytosemantiikka tunnetaan kotimaassa, veikkaan että sana omaksutaan kernaasti kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Sanassa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta kun sillä on väärä keksijä (nainen, ei instituutiota takana ja Kalevalahegemonialla persona non grata), niin ei voi hyväksyä.

Voi sanoa minun olleen johdonmukainen. Studio Meemimiksauksen työtila syntyy, kun kaupasta sovitaan. Ja sen mukaan lapsosella on auringon konjunktio MC:hen, syntymän hetki ei ole minun määrittämäni, sen on tehnyt kohtalo myyjän muodossa.  Synastriassa on Uranuksen trini radixneitsytkimppuuni 9. huoneessa; Saturnus/Venus trini radix Jupiteriin ja Saturnukseen.  Yllätyksiä tiedossa, aika entinen ei koskaan enää palaa. Mutta minkä lajin luovuus tilassa syntyy, niin se jää nähtäväksi. Ehkä teen Duudson-hahmot ja tonttu tuo ne joku päivä Isoon Omenaan trampoliinille hyppimään. Taiteilijalaatuni olen tosin jo viime kesänä nimennyt dityrambistiksi, sen saa tulkita ihan miten haluaa. Itse sanoisin elämälle kiitos. Tällä hetkellä painin sisustusprobleemien parissa, kalustan mielessäni. Muuttosuunnitelma on jo tehty. En ole enää entisilläni.

Auringon sijainti on neljä astetta Vesimiehen merkissä ja Jupiter Oinaan merkissä neljä astetta, tästä muodostuu synaaminen sekstiiliaspekti. Eli uran kulku saattaa olla uusia uria luova ja menestyksekäs, täynnä yllättäviä käänteitä..