Kuva. Mrå - Luonnos funktionniksi, laadittu vuosia sitten ja ota tästä nyt sitten selko |
Elonkaavasovellus elämänhallinnasta, aihio
1) terveydenhoito -> mielenterveys/psyyke/tunnelukko
2) hiukset
3) iho, kynnet
4) kokkaus, ravinto
5) laihduttaminen
6) peseytyminen, hygienia
7) meikkaus
8) stressinhallinta
9) positiivisuus
10) kuntokuuri
11) kävely
12) kiitollisuus
13) musiikki
14) taiteilu
15) askartelu
16) Roina-Aatos blogi
17) vaatehuolto
18) taidetarvikkeet
19) retket esim. konsertit
20) asiointi, telos 2
21) siivous
22) pyykkäys
23) silitys
24) liinavaatteet
25) ostokset
26) säilytys
27) roinat
28) lehdet
29) lukeminen
30) kirjoittaminen
31) kirjat
Merkityslajiaihiointi
Ensin saadut funktiot on rinnastettava toisiinsa jollain perusteella. Koska
kyse on omasta elämästä, jako voi hyvin olla intuitiivinen tai mielivaltainen.
Ja ehkä parempi niin onkin, koska liika järkeily ehkä vain haittaa, koska joka
asiassa on monta puolta, mitä tarkata. Nyt esitettävä aihiointi on vuosien
takaa, ja kun elämäntilanne on siitä muuttunut ei aihioitu jako ehkä enää ole
ajankohtainen. Ensin etsitään
toiminnalliset parit, joita muodostuu viitokkeen verran ja ylimääräiseksi
jäänyt edustaa fokusaluetta, tai erikseen huomioitavaa. Hyvin epämääräinen ja keskeneräiseksi jäänyt
prujuni, jota tässä selvennän, on muutoinkin runoiltava uudestaan luovasti.
Selkein parimuodostelma näkyy olevan reflektointi, mikä viittaa vuoteen, jona
tutkin reflektointi eDelfoi-työpajoissa.
Siten ensimmäiseksi aisapariksi muodostuu: I REFLEKTOINTI: Kokkaus, ravinto F4 & lehdet F28.
Seuraavaksi kiinnittyy huomio nelikenttään, jossa on pareina ajateltu
vahvuuteni ja heikkouteni. Otetaan ensin esiin tuo nelikko, johon voi soveltaa
myöhemmin soveltamaani nelikenttää.
Heikkoina toiminnanpiireinä elämässäni olen tuolloin ajatellut funktiot F2 ja
F3 eli hiukset, iho ja kynnet. Aihiointi on kaukana Proppin satukaavan alkuperäisestä
funktiosta F2 Kielto ja F3 Kiellon rikkominen, mutta jos ajattelemme että
kyseessä on arvo ja arvosta poikkeama, niin tulkinta saattaa vaikuttaa jo
aiheelliselta, sillä jo kansanrunoissa, paras tyttäristä oli se, jolla li tukka
turpein eli siis tuuheatukkaisinta pidettiin kauneimpana ja elinvoimaisempana.
Sama kauneusarvo on edelleen voimassa länsimaissa. Harvahiuksisten kauneusarvo
siis kielletään. Kulttuurisesti tämä
arvo tietoisesti kielletään, kun pää ajellaan täysin kaljuksi F3. Mitä kynsien
kauneusarvoon tulee, niin kauneudestaan erityistä huolta kantavat voivat
kiistää kokonaan luonnollisten kynsien arvon, ja ottavat keinokynnet, joilla
saattaa olla tietokoneaikana kielteiseet vaikutukset ranteiden terveyteen, kun
kynnet eivät salli normallaia sormien käyttöä. Mutta mitä minä olen mahtanut
ajatella näitä funktioita laatiessani. Ajankohta aihiolleni lienee vuodessa
2018. Varmaankin tarvetta paneutua enemään ao. kehonkohtien vaalimistoimiin,
useampaa kampaajakäyntiä ja rutiinia kynsien hoitoon. Päällimmäisenä lienee
ollut huoltotoimien tarve, vaikkakaan ei liioittelu, en ole harkinnut koskaan
hiusten siirtoa tai tekokynsien ottamista. Vastapooleina ovat funktiot F29 ja
F30, jotka Prppin satukaavassa vastaavat paljastusta ja sankarin muutosta.
Epäilemättä ikääntyminen tuo tullessaan ikävästi paljastavia vanhuuden merkkejä
ja oman elämänsä sankarikehon toiminnalliset muutokset. Mutta sitten tullaankin
mielenkiintoiseen ajatusmaailmani kohtaan. Miksi ihmeessä olen nimennyt
funktiot F29 ja F30 vahvuuksikseni? Mutta ovathan ne, lukeminen ja
kirjoittaminen. Sovellus todistaa muuntovaihetta, jossa satukaavan orjallinen soveltaminen
on jo siirtynyt kohti yleispätevää elonkaavaa, ja jokaisen ihmisen elämä on
erilainen ja yksilöllinen. Siksi on tärkeää ymmärtää laajemmin, kyky nähdä
metsä puilta on viisautta. Kyky nähdä tai arvata, mitä on metsän takana
lähentelee jo neroutta.
Semiotiikan oppivuosinani olin mieltynyt semioottisen neliön käyttöön, koska
se sopivasti yhteytti sekä liiketoiminnan SWOT-nelikentät että humanistisen
kulttuurianalyysin ainekset. Semiottisen kentän sovellus on myös jako tapahtumaan, jota
tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta psykologisena, sosiaalisena ja
materiaalisena toiminta. Toisin sanoen yksilöllisenä, yhteisöllisenä ja
ympäristöllisenä toimintana, jossa yksilö ja yhteisö muodostavat tulkinnan lähtökohdan,
mutta elinympäristö ehtoineen metakontekstin.
Siis mitä ihmettä?
HEIKKOUTENI: Hiukset & kynnet -> sarveisaineet >> luusto >>
hampaat
VAHVUUTENI: Lukeminen & kirjoittaminen -> sisällön ymmärtäminen >>
ajattelu.
Molemmista on näyttöä, joten ihan pieleen aihiointi ei ole
mennyt. En syrjähdä nyt ihmisruumiin substansseihin enkä kehon funktioihin. Sen
sijaan on syytä tarkastella, miten saadusta asetelmasta voidaan muodostaa
semioottinen neliö. Helpointa on tietenkin lähestyä asiaa nelikentän avulla, koska
aihio on jo valmiiksi muodostanut SWOT-asetelmasta puolet valmiiksi.
Vahvuus: Luova ajattelu |
Heikkous: Huonot hampaat |
Mahdollisuus: Vireä vanhuus |
Uhka: Hampaattomuus |
Lapsuuden perhetradition
mukainen iskulauseemme oli: Se on
helppoa kun osaa! Osaamisen saavuttaminen tosin voi olla työn ja tuskan takana.
Etevyyttä on, jos osaa taitoaan soveltaa tai tehdä saman asian monella eri
tavalla, variointeja teemasta kuten muusikot tai hirvikronikoitsijat.
Ajattelisin nyt niin, että edellinen kuvio voidaan suhteuttaa metatiedoksi.
TAPAHTUMA: Ikääntyminen |
Materiaalinen: Vanheneminen |
Psykologinen: Mielekkyys |
Sosiaalinen: Eläkeläinen |
Sitten vielä se semioottinen teoreettinen
tapa ja katsantokanta samaan asiaan.
vahvuus heikkous
S1 Luova ajattelu S2
Huonot hampaat
non S2 Ei-huonot hampaat non
S1 Ei-luova ajattelu
(terveet hampaat) (heikentynyt
ajattelu).
Jippo ei kuitenkaan ole tässä perusasettelussa, vaan niiden muodostamissa
välitulkinnoissa, mediaaneissa. Mielikuvitukseton tulkintapa ei tosiaankaan
pysty näkemään mitään välitekijää luovan ajattelun ja huonojen hampaiden
välillä lukuun ottamatta filosofi Albert S. Kivistä, joka hammaslääkärikäynnistään
innoittui luomaan artikkelin paikasta. Tosin en muista ulkoa tuota tekstin
sisältöä noin kolmenkymmenen vuoden takaa. Hyvä se oli, sen muistan. Vielä
vähemmän yhteyttä voitaneen nähdä terveiden hampaiden ja heikentyneet ajattelun
välillä. Vai voiko sittenkin? Hyvät hampaat on hienon hymyn edellytys, ja eikö
vain kaikki esim. instragrammiin laitetut kuvat esitä edustavaa hammasrivistöä.
Ulkonäkökeskeisyys ei kuitenkaan edellytä, edistä eikä suosi loistavaa
ajattelukykyä. Pikemminkin päinvastoin, vaikka tekstin kuvan somettaja olisi
kuinka briljantti yksityiselämässään, niin somekanavilla pätee sanonta –
Joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja ennen kaikkea ajatusmaailma samankaltaistuu, kun
poikkeamat savustetaan haukkumalla pois. Semioottisen neliön tavanomainen
tulkintatapa edustaa veridiktorista eli totuusarvoneliötä, jossa ovat osiot
tosi, valhe, salaisuus ja epätosi. Ja nämä tekijät tulevat kantasanoista näyttää
ja olla. Kun jokin on sitä miltä näyttääkin, kyse on todesta. Kun jokin on olemassa,
vaikka siltä ei näyttäisi tai vaikuttaisi, kyse on salaisuudesta (mysteeristä).
Jos jotain väitetään olevaksi, vaikka väite ei pidä paikkaansa eikä tosiasiat
näytä asiaa toteen, kyse on valheesta (tai erehdyksestä), mutta sitten on olemassa vielä erikoistapaus,
kun jotain ei ole eikä myöskään siitä ole mitään näyttöä, niin kyse on
epätodesta. Mutta mutta, maailmat ovat erilaisia, tietouisuuden ja kyvykkyyden
kehät myös. Mistä tiedämme, että jotain ei ole, jos kykymme ei riitä
todentamaan tätä olevaa? Ei-oleva voikin
toden totta olla olemassa!? Skeptikoille asia silloin on valhe, toimittajille
salaliitot ovat samankaltainen e-näkyvä ei-oleva, vaikka historia todistaa
toden totta salaliittoja olleen. Joten välitilaan varmaan sopisi joiltain osaa luonnehtimaan
spekulaatio.
TOSI on-näyttää
TIETÄMYS
S1
S2
VALHE näyttää-ei ole SALAISUUS on- ei näytä
MIELIKUVITUS AJATTELU
nonS2 nonS1
EPÄTOSI/SPEKULAATIO
ei ole-ei näytä
EPÄLOOGISUUS
Jos siis tosi on, ja näyttöä
riittää ajatteluni vahvuudesta, asetelma on oikein. Katsoisin tulkinnan
osaltani melko onnistuneeksi, koska korkeatoimintoisena Asperger-autistina olen
jossain määrin kameleontti luonteeltani, heikkouteni on mielikuvituksen
puutteessa ja kyvyttömyydessä ajatella perinteisesti loogisesti, vahvuuteni sen
sijaan on omaehtoisessa ajattelutavassani ja suuressa erikoisalani tietämyksen
määrässä ja sikeydessä yllä pitää ja hankkia tietoa.
…
Päivä kuluu ja erikoisesta prujustani en ehdi nyt enempää tehdä selkoa. Alla
pähkinä purtavaksi ajatteluni kolmiulotteiduudesta, jätän nämä tietoisuuden
kehäaihiot funktioineen toiseen kertaan. Jatkossa selvinnee, miten ajattelussani binaarisuudesta
muodostuu triadisuus ja tetra. Yksinkertaista, toisinaan luomusta karsitaan,
toisinaan ei, vaan lisätään jotain.
Kuva. Jotenkin näin se menee…???!!!
Ja kysymys kuuluu. Kun en diagnosoidusti osaa ajatella loogisesti, niin enkö sitten osaa ajatella lainkaan? Kun diagnosoidusti aspergereilla ei ole huumorintajua, niin miksi minua sitten kuitenkin monet ihmisten toilailut naurattavat? Ja olenko minä yksioikoinen ihminen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mietteesi.