Sitä on verneperintönä, nkemystä

 

Väinö Toivonen 2 v. Lumiukko, kollaasi paperille

Saimme viestin lapsenlapselta, päiväkodissa oli askarreltu lumiukko. Uskoisin elementtien kuvassa olevan päiväkotitätien tuotantoa, mutta kompositio ja lumi on Väinön käsilaa ja näkemystä. Pikkumies täyttää maaliskuussa kaksi vuotta. Luuta on muodoltaan isomorfinen, sillä saattaisi se olla pyssykin. Ihan en ole varma, miten on pieni mies asian ajatellut, mutta luultavasti hän on huomannut, että luuta pystytetään lumiukkoon yleensä ylös päin. Pojat on poikia. Mutta saattaahan olla, että lumiukko lakaisee kohteliaasti hymyillen ohikulkijoille lakkia nostaen eikä vartioi, sillä mikään kotivaritojoukkolainen ei pienen taiteilijan sielunmaisema ole. Mutta kiskon salaisuuden joskus esiin, ja jos se on pyssy, ei kerrota sitä vanhemmille.


Kuva Marita Råman. Näkymä työhuoneelta, hyllyhursti pilkottaa.

Työhuoneen haltuun otto alkaa olla loppusuoralla, mutta eilen selkä tuli tosi kipeäksi, joten muutama päivä taidan olla sänkypotilas. Lukemista ja katselemist,  onneksi riittää. Ilkka totesi, että tila on ihan minun näköinen?  hmmm - siis lapsellinen, iloinen ja värikäs. On siellä tosin tositaiteilijankin töitä, ilahduttavan hyviä ja kaunisvärisiä.




Kuva Marita Råman. Näkymä työhuoneelta, maisemalankut ja fläppipeitto Samuli Råmanin käsialaa




Ja kun kerta on oppinut reflektoimaan tekemisään, niin olihan se tämäkin prosessipäiväkirja tehtävä.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mietteesi.

Hyvää pääsiäistä Hiljaisesta huoneesta

 Kun elämä on rajallista, on lohdullista saada perspektiiviä aikakäsitykseen. Palatessani maaliskuun tiputussessiosta, huomasin Kolmiosairaa...