Mytosemantiikan perusteet - julkaisuohjelma

 

JULKAISUOHJELMA

 Projekti: Osmolaisten maa /osa/ ”teema” /Tila

 Mytosemantiikan perusteet 1/10 /Kesken /Kevät 2023

 

Osmola 2/10 “tieto, karhu” Ei aloitettu /Syksy 2023

Metsola 3/10 ilma, sää” Ei aloitettu /Kevät 2024

Hiitola 4/10 “tuli, hirvi” Ei aloitettu /Syksy 2024

Ilpola 5/10 “eläimet, universaali” Ei aloitettu /Kevät 2025

Vuojola 6/10 “vesi, ympäristö” Ei aloitettu /Syksy 2025

Onnela 7/10 “maa, onni” Ei aloitettu /Kevät 2026

Päivölä 8/10 “valo, taivas” Ei aloitettu /Syksy 2026

Pimentola 8/10 “pimeys, kuolema” Ei aloitettu /Kevät 2027
Jäppilä 9/10 “jättiläiset, jumalat” Ei aloitettu /Syksy 2027

 

Koska kirjan teksti on aihepiiriltään sekalainen, osin hajanainen ja vaikeakin sekä outo, niin seuraavassa on sisällön tiivistelmät, josta voi saada yleiskäsityksen kirjan aiheista, koska otsikot eivät yksin kerro sisällöstä riittävästi, vaiikka ne onkin pyritty tekemään aiheen kannalta kuvaaviksi. Kirjasarjan nimi Osmolaisten maa tarkoittaa Suomen myyttistä kansanperinnettä, jota on tarkasteltu kansanrunojen avulla, mutta myös hyödyntäen alan tutkimustietoa ja muuta kansanperinnettä sekä minsiteriöiden tulevaisuusselontekoja.

Johdanto-osa pohjustaa suomalaisen mytologian selitesarjan osia 2-10, jota tarvittaessa vertaillaan kotikirjaston mukaiseen Senate-korpukseen eli muiden maiden mytologiakäsityksiin soveltuvin osin. Johdannossa on tulevaisuustutkimussovellus ministeriöiden tulevaisuusselontekoihin. Yhteys on tosin löyhä ja jää vaillinaisesti käsitellyksi, jotta itse pääaikeeseenkin joskus päästään käsiksi.

Kirjasarjan myyttisten toposten nimet on muutettu vähemmän hämmentäviksi, jotta nimet eivät suotta assosioidu niin helposti sovinnaisiin Kalevala-tulkintojen mukaisiin käsityksiin. Siksi Kalevala-topos on jatkossa sarjan nimikkotopos Osmola. Nimeä kansanrunous käyttää Kalevalan synonyyminä erityisesti oluen syntyrunoissa, jossa Kalevatar ja Osmotar esiintyvät toistensa kertosäkeinä.

Metsolan toinen nimi voisi olla Ilmola tai Ilmala, sillä kyse on Ilmarisen valtakunnasta ja ilman prinsiipistä. Tavoitteena on kuitenkin tarkastella osassa lähinnä säätä, vuodenaikoja muuttolintuperspektiivistä ja toukotöiden perusteella. Metso on suomalaismetsien kuningaslintu, osmolainen par excellence. Hiitola tulee sanasta Hiisi. Sen yhteyteen on laitettu hirviteema. Ilpola on eläinsatujen, faabeleiden ja zoeman kenttä, monet syntytarut liittyvät eläimistöön niin meillä Suomessa kuin muuallakin, joten Ilpola saattaa olla universaalein osio aihepiiriltään.

Ympäristöongelmista suurin tulevaisuudessa saattaa olla makean veden puute. Suomea kutsutaan ”tuhansien järvien maaksi” ja lisäksi maapinta-alasta suuri osa on suota. Suomi on siten vetinen  maa, Vuojola on myyttisankari Väinämöisen elintila, luonnehtivana elementtinä vesi. Niin imartelevaa kuin onkin, että J.R. Tolkien lainasi kansanrunouden sanastosta sanan Kontu teoksiinsa, niin olen sen turhien mielleyhtymisen välttämiseksi vaihtanut sanaksi Onnela. Onhan Suomi jostain kummasta syystä päässyt onnellisten ihmisten maan kärkisijoille. Kansanperinteen kannalta suomalaisten ylin onni liittyy terveenä pysymiseen. Päivölä on Hiitolan ohella sovinnaista nimisarjaa, ja edustaa teemaa jumalten juomingeista. Kalevalan vastapoolin Pohjolan olen vaihtanut Pimentolaksi ja jättiläisten maan topos on Jäppilä.

Kaikkia esitettyjä teemoja olen käsitellyt jollain tavoin edellisessä 10-osaisessa sarjassa, joista kolme ensimmäistä on julkaistu sekä paperisena että pdf-versiona. Loput seitsemän pelkästään pdf-versioina. Myös nyt suunnitteilla oleva kirjasarja Osmolaisten maa on tarkoitus julkaista pdf-versiona. Sarjan tavoitteena on käsitellä kokoamani suomalainen myyttisanasto yhteyksissään mahdollisimman perusteellisesti, säilyttää, uudistaa sekä yhtenäistää katoamassa olevan tiedon kirjoa ymmärrettävällä tavalla.

Mytosemantiikan johdanto-osassa on viisi pääotsikkoa: 1) Mytosemantiikan perusteet, 2) Kansakunnan tila ja tyytyväisyys, 3) Osmolaisten maa, 4) Ministeriöiden tulevaisuusselonteot ja 5) Viisaan idea. 

Keskustelu- ja ohjausapua työlle ovat antaneet syksyn 2022 eDelfoi työpajoissa Antti Kauppi ja Hannu Linturi sekä pajalaiset. Mirva Toivoselle ja Ilkka Råmanille lämmin kiitos proaktiivisuuden ja prediktiivisyyden asiantuntija-avusta.

Julkaisuohjelma perustuu kahdenkymmenen vuoden aikana keräämääni ja työstämääni aineistoon. Mytosemantiikan jouduin kehittelemään väärinkäsitysten välttämiseksi, koska semantiikka mielletään lingvistiikaksi ja mytologia filologien alaan kuuluvaksi. Tarvittiin kolmas, systeeminen näkemys synteesiä varten MOT.

 

Hiljaa hyvä tulee!

                                 

TIIVISTELMÄT  OSA 1/10

Mytosemantiikan perusteet
Kappaleessa pohjustetaan kymmensormijärjestelmän merkitystä myyteissä, jonka syväluotaava salaisuus á la Claude Lévi-Strauss paljastetaan  viimeisessä osiossa ”Viisaan idea”. Osio luo perustaa myös laajemmille ympyröille universaaleista, ja käärmeistä ennustaidon symboleina. Tekstissä kerrotaan, miten kotikirjaston abjektikirjat eli tsundoku johyibsy mytosemantiikan syntyyn. Tällä mielikuvaretkellä poikkeiltiin erilaisiin näkökulmiin kuten Karl Marxin myyttisten hahmojen struktuureihin. Naisen myyttistä roolia aihioidaan, ja loppukappaleessa paljastuu, miten suomalaisessa mytosemantiikassa korostuu naiseus tiedon ja viisauden lähteenä. Kyllä kohdetta on kovasti haviteltu ja tavoiteltu.  Lopuksi on palattu myyttisten toposten rooliin julkaisuohjelmana.

Kansakunnan tila ja tyytyväisyys
Tässä osuudessa on aihio Onnela-topokseen suomalaisista maailman onnellisempana kansana. Bruttokansantuote ja bruttokansanonni tarvitsevat rinnalleen bruttokansalaisuuden käsitteen. Tässä työssä esitettyä pyhää bruttokolminaisuutta on tarkasteltu mm. oraakkeleiden, mimesiksen, isomorfioiden, tulevaisuuskatsausten avulla ja aihioitu futureemilajeja. Seitsemäntoista lajia perustuu aiemmin Ulamolan lumossa esitettyyn sententiajakoon ja korpusmaisuuden tyyppikysymyksiin. Työpajoissa pohdittiin siilojen merkitystä kommunikaatiolle, lähinnä kyse on tiedon panttauksen ja avoimuuden välisestä ristiriidasta sekä viestinnän vajeista johtuvasta päällekkäisyydestä ja vajavaisuuksista. Siilot edustavat tietovarantoa, jota tavoitellaan kuin kansanrunojen kosintakohteita. Luodut tutumeemit eivät ole kohtalonkysymys, mutta ne auttavat jäsentämään monimutkaisten ongelmien eri ulottuvuuksia. Luvussa pohditaan myös ennustettavuutta.

Osmolaisten maaOsio on
mystisin tekstiosuus, jossa puhutaan semanttisista substraateista, joka kielitieteessä tunnetaan valtakielessä esiintyviä syrjäytyneitä ilmaisuja. Mytosemanttisena ilmiönä voitaisiin puhua relikti-idiomista. Pohditaan muutossyklejä ja myyttistä syvyyttä, työpajatekniikan olemusta, mytosemantiikan metodia funktiointeineen ja lopuksi väläytetään esille oslolaisten maan asioita.  

Ministeriöiden tulevaisuusselonteot
Suomessa tutkimusajankohtana 2022-2023 on yhteensä kaksitoista ministeriötä, myyttinen määrä. Nämä ministeriöt ovat saaneet nimikko-oraakkelin, vaikkakaan kaikkia ministeriöitä ei tarkemmin käsitellä, ja kokonaisuudessaan ei yhtäkään ministeriötä. Joistain ministeriöistä on valittu jokin ao. ministeriön alainen laitos edustamaan kyseessä olevaa ministeriötä. Erityinen huomio kiinnittyy siihen, että kansikuvan ”ennustajaeukko” on antiikin Providentia, joka selitetään ennustustaidon jumalattareksi, mutta joka oikeastaan on kohtalotar luonteeltaan, ja jonka attribuuttina, määreenä kuvataan maapallo.

Pallon ja sen asukkaiden kohtalo on naisen, Providentian käsissä. Kansikuva esittää Prudentiaa, jonka attribuutteina on peili ja käärmeet. Lisäksi kansikuvan hahmo on pukeutunut pitkällä huivilla kiedottuun Apollonaamariin. Prudentian aisaparina on usein Justitia miekkoineen ja vaakoineen. Ministeriö ovat lyhenteineen seuraavat:

Sosiaali- ja terveysministeriö STM
Oikeusministeriö OKM
Ympäristöminisiteriö YM
Maa- ja metsätalousministeriö MMM
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
Liikenne- ja viestintäministeriö  LVM
Valtiovarainministeriö  VVM
Oikeusministeriö OM
Sisäministeriö SM
Ulkoministeriö UM
Puolustusminisiteriö PLM
Valtioneuvoston kanslia VNK

Viisaan idea 
Keskeiskäsite mytosemantiikassa on meemi, joten kappaleessa puhutaan futureemeista ja tarinameemeistä sekä meemien maailmasta. Lisäksi viisaan ideana on kehitelty duktioita ugramen kautta tarkastellen. Pannahisen mimetiikka on ennustaidon kuvausta, ajateltiinpa ennustaminen sitten proaktiivisena, varautuvana toimintana tai prediktiivisenä analyysinä. Antiikin maailma tunsi käärmeet ennusmerkkeinä, suomalaiset tietäjätkin ovat pitänee käärmeitä aljoeläiminä, elätteinä. Pannahinen on käärme, mutta se on edustanut muutakin. Entisaikain myyttinen tiedonlouhinta tapahtui kosioimalla tuonpuoleista. Kosimisen laadun tarkempi selvittely siirtyy osan 2/10 teemoiksi. Aiemmin esitetty oraakkeli/sibyllarinnastukset ministeriöihin täydentyvät suomalaisen vanhan kansanrunouden kosintakohteilla. Mallin vuoksi jokaiselle ministeriölle on nimetty nimikkokosiotopos, aikansa tiedon siilot. Lopuksi kerrotaan kansiaihiosta eli mitä on opiomantia eli käärmeistä ennustaminen. Kosittavat topokset nimikkoministeriöineen:

 

Akkalasta kosinta – Maa- ja metsätalousministeriö
Apsusta kosinta – Työ- ja elinkeinoministeriö
Taivaanvalojen kosinta – Puolustusministeriö
Ilmanimmen kosinta – Tie- ja liikenneministeriö

Konnusta kosinta – Ympäristöminisiteriö

Koskelta kosinta – Oikeusministeriö

Kilpakosinta – Opetus- ja kulttuuriministeriö

Pohjanneidon kosinta – Ulkoministeriö 
Hiidestä kosinta – Valtiovarainminisiteriö
Suomettaren kosinta – Sisäministeriö 
Tuonelta kosinta – Sosiaali- ja terveysministeriö 
Ylpeän tytön kosinta - Valtioneuvoston kanslia.

Yritän välttää puisevuutta.