Ihanaa Kansallisooppera ihanaa!

Kuva. Marita ja Samuli Råman. Hyvää joulua kaikille.

Joulupuuhissa olemme saaneet ennakotiedon aattoillan näytöksestä. Ihana Elias oli esikouluryhmänsä kanssa päässyt Kansallisoopperaan katsomaan Reininkultaa lasten versiona, ja siitä koko luokka oli innostunut laatimaan oman oopperaversion tapahtumista. 
Ryhmä oli itse suunnitellut hahmot, juonen ja esityksen, joka oli filmattu. Sen filmatisoinnin saamme sitten nähdä. Elias on siinä mystinen silminnäkijä ja tapahtumain todistaja "Katsemato". Aivan oikein, katsemato ei kastemato. Muistaen Eliaksen aiemmat taiteelliset suoritukset, odotan innolla tätä esitystä. On sentään kiva, että kulttuurivaikutteitakin on vielä saatavilla, kiitos kuluneesta Kansallisooppera ja Teatteriväki.

Tämän jouluaaton vietämme ensimmäistä kertaa tyttären kotona. Viime vuonna aie peruuntui, kun perhe sairastui koronaan. Tänä vuonna toivottavasti paremmalla onnella!

Jouluvalmistelujen loppuspurtti alkaa huomenna, joten nyt on vielä rauhallinen hetki päivittää tätä blogia ja toivottaa lukijoille 

Hyvää Uutta Vuotta ja Lämpöisää Joulua!

Jouluvalmistelut ovat kuitenkin vaiheessa, joten en ryhdy sompailemaan mitään uutta ja ihmeellistä, vaan vaivun nostalgiaan ja kaivelen digiarkistosta sauna-artikkelin ja sen ihmettelyn, miten kuusi onkin viisi. Kulunut vuosi oli eläkkeelle jäämisen vuosi, joten sen kunniaksi muistelo alalta, laatujohtamisen kanssahan minä työvuoteni loppusuoran työskentelin.

SAVUSAUNA SIX SIGMA -PROSESSINA 
3.1.2012  Marita Råman

Vuoden alkajaisiksi on tehtävä jotain, joten katselin nettiä ja löysin sieltä oudohkon yhdistelmän, Aalto-yliopiston Energia- ja LVI-tekniikan ja konetekniikan koulutusohjelman tenttiohjelmassa on mahdollisuus oppia aiheesta Laatujohtaminen ja mittaustekniikka. Tarkemmin asiaa pengottuani huomasin mystisen sanaparin sisältävän tenttikysymyksissä mm. tehtävän, jossa savusauna piti mieltää six sigma –prosessina. Erittäin hyvä on tämä kysymys.

Yleisesti saatavilla olevan tiedon mukaan six sigma on perustana suositulle Lean-toiminnanohjausjärjestelmälle.  Kuuden kohdan meiningistä puhutaan myös kirjainyhdistelmänä DMAIC, joka tulee tietenkin englannista.  Outoa tässä tulkinnassa on se, että isot tekniikan miehet puhuvat kuudesta, kun  kyseessä on viisivaiheinen prosessi ja siksi toisekseen ”control” merkitsee tulkinnassa vakiinnuttamista.  Kaikesta huolimatta sitkeästi uskotaan, että six sigma on kurinalainen kehitysprojekti, jolla määritetään, mitataan, analysoidaan, parannetaan ja vakiinnutetaan toiminta käytänteeseen. Uskokoon ken tahtoo. Mikään menetelmä ei tee mitään, mutta mitä moninaisimmin tavoin voidaan saada aikaan jotain tahdottua.

”Mittausvaihe (Measure) kattaa tiedonkeruun niin prosessien tulosten kuin etenkin siihen liittyvien muuttujien suhteen. Mittaamisvaiheessa keskitytään myös mittatiedon laatuun ja luotettavuuteen, sillä mittaaminen itsessään on yksi vaihtelun lähde. Esimerkin leveydessä mittaamiseen liittyvään vaihteluun voi vaikuttaa mittalaitteet, mittaustapa ja mittaajan pätevyys.” http://blogi.pkylaatu.fi/bid/215613/Mik%C3%A4-on-Lean-ja-mik%C3%A4-on-Six-Sigma/poimittu 3.1.2012

Savusaunan teko on mielletty isännän tehtäväksi, ulkotöihin kuuluvaksi. Tarkkuus on kärsinyt, sihti heikentynyt, jos mukana on ollut kuudesti kirkastetun kanssa hankittu korkeamman tietoisuuden taso. Mittaustuloksesta on voinut tulla vinohko, vaikka olisi tarkasti mitattu. Mittauksessa ei välttämättä ole vikaa, vaan mittaajassa. Semiotiikan klassinen saussurelainen tulkintapari ottaakin huomioon merkityksessä  kaksi perustekijää, sanottu tai ilmennyt on muodostunut kahden toisiinsa kiinteästi sidoksissa olevan tekijän muodostelmana. On tiedettävä mitä on mitattu, ja kuka on mittaaja. (Syväsemantiikassa myös se, millä on mitattu ja missä kunnossa, se on metatietoa.)

Kuten edellä ilmeni, tämäkään ei riitä, on myös tiedettävä joissain tapauksissa mikä on ollut miehen mitta, missä kunnossa mittaaja on ollut. Onko oltu parhaassa mittausterässä salvoksien, suuntien suhteen.  Onko edes mitattu oikeita pöllejä?  Tullaan toiseen, vaihtoehtoiseen sekä täydentävään tekijään, joka sekin pohjautuu saussurelaiseen käsitteistöön.  On hyvä pohtia mitatttavan ja mittaavan välistä suhdetta. Tähän voi todeta kuin Ville Haapasalo Idän silkkitiellä opettaessaan  slummien lapsille suomea. Mitä häh?!

Meillä on siis six sigma analysointikohde merkkiä savusaunan rakentaminen, ja menetelmän ensimmäinen pointti, mittaaminen.

Mitattu                                           Mitattava
Mittaaja                                         Mittaava.

Savusauna                                    Hirret (implisiittisesti sinun oletetaan tietävän, ettei savusaunaa voi rakentaa laudoista!)
Rakentaja                            Kyynärä,metrimitta, vatupassi, sihti (mittayksikkö, mittausväline)

                     
Olet rakentamassa savusaunaa, mutta vaikka millä mitalla mittaisit, se ei vielä selvennä Sinulle mitä kaikkea pitää tehdä, jotta tykötarpeista muodostuisi sauna, savusaunaksi soveltuva, sillä savusauna siitä tulee vasta käytössä. Tarvitaan sisäänpäin savuttava rakennelma. Se vain pitää tietää, ja mittaamisen ohella tulee suunnitella, mihin kiuas pistetään ja pistetäänkö patakin.  Auttaako six sigma?

Olemme nyt määrittäneet, mitanneet ja jopa alustavasti analysoineet, missä olemme menossa.  Käytännössä analysointi on pohdintaa siitä, mikä on mennyt pieleen, jos pystytetty savusauna ei toimikaan toivotulla tavalla. Saatetaan tarvita korjaustoimia, ollaan parantamistoimenpiteissä. Lopulta savusauna on pystyssä ja räppänät kohdallaan, voidaan ottaa sauna käyttöön. Ja lopulta tullaankin siihen, miksi tekniikan ihminen kääntää sanan control vakiinnuttamiseksi.

Kun sauna on vakiintunut käyttöön, niin kontrolloimaton käyttö voi roihauttaa savusaunan ilmiliekkeihin, käry käy.

Kertaus. DMAIC (Six sigma) pähkinänkuoressa

■Määritä (Define)
■Mittaa (Measure)
■Analysoi (Analyze)
■Paranna (Improve)
■Vakiinnuta, (Control)

Ja kun valkoinen joulu tuli, kuten olin toivonut, niin sen kunniaksi toinenkin teksti arkistosta. 

 Lumentulo ja olemus

Joulupukin maassa tulee olla talvella lunta. Tyypillinen suomalainen joulukorttimaisema on tykkyluminen metsä, jossa jäljet lumessa muotoutuvat eläinten puurojuhlasta. Todellisuudessa jäljet lumeen voivat muotoutua vähemmän ystävällisin merkein. Enkelin siivet muodostuvat petolinnun siiven kärkien hipaisusta lumeen, kun haukka tai pöllö, karvajalka syöksyy nisäkäseineensä niskaan.

Joulukalenterin tämänpäiväisenä teemana on sää. Suomalainen alkaa puheensa usein sääasioista, siitä minkälainen on sää tänään. Tämä johtuu osittain vuodenaikojen vaihtelusta, jota on kiinnostavaa tarkkailla.  Pohdittavaa riittää myös siinä, tuleeko lunta ja jos niin miten paljon. Lumi yllättää joka kerta, ainakin autoilijat ja tiekaluston erityisesti liukkaudellaan, mikä taas johtuu lumen taipumuksesta tiivistyä kylmällä jääksi.

Ilmaston lämpenenminenkin huolettaa, sillä pahimmissa uhkakuvissa Pohjolaan saapuu pysyvästi leudot lumettomat talvet, jolloin joulupukki menettää poroajelun mahdollisuuden. Eikä vain joulupukki tonttuineen, on turisteillakin ikävää, koska jäärallia ei voi enää ajaa, ei ole hankikantoa millä hiihtää keväisillä hangilla. Ilman lunta mennyttä on monet talviurheilulajit sekä kansallinen erikoisuus, saunasta syöksy alastomana lumikylpyyn lumeen pyörimään.  

Lumi  ja jää ovat veden kiinteitä olomuotoja. Japanilainen Masaru Emoto on muodostanut vedestä, jokaisen suomalaislapsen kestokiinnostuksen kohteesta, lumikiteiden katselusta tutkimusalan. Pienenä yritin minäkin tuntikausia löytää kahta samanlaista kidettä, mutta variaatiot ovat loputtomia, se oli myönnettävä.

Lumienkeli on lasten hankeen tekemä kuva. Lumi muovautuu ja taipuu veistoksellisiksi luomuksiksi kuten vesikin.  Joulun valkeaan kuvastoon hangen lisäksi kuuluvat lumiukot.  Himalajan rinteillä kiipeilevä lumimies on yhtä tarunhohtoinen hahmo kuin joulupukki Suomen Korvatunturilla.  Jäljet ovat suuret. Suuret ovat myös ihmisen taakseen jättämät jäljet maailman ilmastoon. Metsättömät vuorenrinteet ovat kyllä hyviä tykittää lumen peittoon laskettelurinteiksi, mutta jyrkät rinteet ovat esteetön väylä lumivyöryille.

Suomalaisen sanonnan mukaan lumi saapuu Pohjolaan joutsenen siiven alla. Tällä tarkoitetaan  joutsenen muuton etelään ajoittuvan lähelle lumentuloa. Kun lumivalkeat  joutsenet lähtevätpohjoisesta lintukodosta eteläisille maille, on lumentulo ja hiihtokelit lähellä.

Moni toivoo kaamoksen piristykseksi jouluksi valkeata joulua.  Lumisade, jäätyneiden vesikiteiden tanssi  juhlistaa  ja nostattaa mielialaa, antaa materiaalia taidetarkoituksiin, virkistää sielua lumikylpynä,  suo hiihtoladut liikunnallisille, aisti-iloittelun itsenä karaisijoille, antaa riemun lasten leikkeihin sekä aiheen lumisotaan.

Luntakin voi tulla tulvimalla, jos ilmaston säätelymekanismit sortuvat tyystin.  Lumen paino voi antaa uuden ulottuvuden sanonnalle tulee lunta tupaan. Tällaista on jo sattunut, kun lumikuorma on romauttanut katon sisään.

Joulun satumaailma elonkaavana

Elonkaava eli entinen satukaava muodostuu eeposmaiseksi viisosaiseksi näytelmäki seuraavasti.

I Konsultaatio sisältää joulun rituaalit funktiointa
F10 Joululaulut + jouluradio
F6 Pikkujoulut
F4 Tontut
F17 Joulusauna
F22 Joululiikenne => Ruuhka   

II Viestintä sisältää jouluperinteet funktioina
F9 Joulukortit
F27 Tiernapojat
F28 Joululahjat
F30 Joulumyyjäiset
F5 Korvatunturi, Lappi => Joulupukin paja

III Matkat sisältää joulun ajan funktiot
F11 Joulukalenterit
F20 Joulukoristeet
F15 Joululeivonnaist
F23 Joulumieli
F23 Joulupukki = > Pakettien jakelu

IV Sota sisältää joulutunnelman funktiot
F21 Jouluvalmistelut
F16 Adventtiaika
F8 Lumi
F25 Jouluruuat
F12 Poro = Ekologisuus, porokyyti

V Sankariteot sisältää joulujuhlan funktiot
F14 Joulukuusi
F31 Jouluaatto
F18 Joulukirkko
F29 Joululeikit
F26 Joulusiivous => Juhlatunnelma

METAFUNKTIOT

1 Aloitusfunktio
F1 Kynttilät
F3 Joulukatu => Jouluvalot – rakotulet

2 Vastusfunktiot
F2 Joulurauha
F7 Suklaa => Lekottelu – lukurauha

3 Hallintafunktiot
F13 Lucia-kulkue
F24 Nuuttipukki (kalenda) -> Kulkueet - kalenda