|
Kuva. Marita ja Samuli Råman. Hyvää joulua kaikille. |
Joulupuuhissa olemme saaneet ennakotiedon aattoillan näytöksestä. Ihana Elias oli esikouluryhmänsä kanssa päässyt Kansallisoopperaan katsomaan Reininkultaa lasten versiona, ja siitä koko luokka oli innostunut laatimaan oman oopperaversion tapahtumista.
Ryhmä oli itse suunnitellut hahmot, juonen ja esityksen, joka oli filmattu. Sen filmatisoinnin saamme sitten nähdä. Elias on siinä mystinen silminnäkijä ja tapahtumain todistaja "Katsemato". Aivan oikein, katsemato ei kastemato. Muistaen Eliaksen aiemmat taiteelliset suoritukset, odotan innolla tätä esitystä. On sentään kiva, että kulttuurivaikutteitakin on vielä saatavilla, kiitos kuluneesta Kansallisooppera ja Teatteriväki.
Tämän jouluaaton vietämme ensimmäistä kertaa tyttären kotona. Viime vuonna aie peruuntui, kun perhe sairastui koronaan. Tänä vuonna toivottavasti paremmalla onnella!
Jouluvalmistelujen loppuspurtti alkaa huomenna, joten nyt on vielä rauhallinen hetki päivittää tätä blogia ja toivottaa lukijoille
Hyvää Uutta Vuotta ja Lämpöisää Joulua!
Jouluvalmistelut ovat kuitenkin vaiheessa, joten en ryhdy sompailemaan mitään uutta ja ihmeellistä, vaan vaivun nostalgiaan ja kaivelen digiarkistosta sauna-artikkelin ja sen ihmettelyn, miten kuusi onkin viisi. Kulunut vuosi oli eläkkeelle jäämisen vuosi, joten sen kunniaksi muistelo alalta, laatujohtamisen kanssahan minä työvuoteni loppusuoran työskentelin.
SAVUSAUNA SIX SIGMA -PROSESSINA
3.1.2012 Marita Råman
Vuoden alkajaisiksi on tehtävä jotain, joten katselin nettiä
ja löysin sieltä oudohkon yhdistelmän, Aalto-yliopiston Energia- ja
LVI-tekniikan ja konetekniikan koulutusohjelman tenttiohjelmassa on
mahdollisuus oppia aiheesta Laatujohtaminen ja mittaustekniikka. Tarkemmin
asiaa pengottuani huomasin mystisen sanaparin sisältävän tenttikysymyksissä mm.
tehtävän, jossa savusauna piti mieltää six sigma –prosessina. Erittäin hyvä on
tämä kysymys.
Yleisesti saatavilla olevan tiedon mukaan six sigma on
perustana suositulle Lean-toiminnanohjausjärjestelmälle. Kuuden kohdan meiningistä puhutaan myös
kirjainyhdistelmänä DMAIC, joka tulee tietenkin englannista. Outoa tässä tulkinnassa on se, että isot tekniikan
miehet puhuvat kuudesta, kun kyseessä on
viisivaiheinen prosessi ja siksi toisekseen ”control” merkitsee tulkinnassa
vakiinnuttamista. Kaikesta huolimatta
sitkeästi uskotaan, että six sigma on kurinalainen kehitysprojekti, jolla
määritetään, mitataan, analysoidaan, parannetaan ja vakiinnutetaan toiminta
käytänteeseen. Uskokoon ken tahtoo. Mikään menetelmä ei tee mitään, mutta mitä
moninaisimmin tavoin voidaan saada aikaan jotain tahdottua.
”Mittausvaihe (Measure) kattaa
tiedonkeruun niin prosessien tulosten kuin etenkin siihen liittyvien muuttujien
suhteen. Mittaamisvaiheessa keskitytään myös mittatiedon laatuun ja
luotettavuuteen, sillä mittaaminen itsessään on yksi vaihtelun lähde. Esimerkin
leveydessä mittaamiseen liittyvään vaihteluun voi vaikuttaa mittalaitteet,
mittaustapa ja mittaajan pätevyys.” http://blogi.pkylaatu.fi/bid/215613/Mik%C3%A4-on-Lean-ja-mik%C3%A4-on-Six-Sigma/poimittu 3.1.2012
Savusaunan teko on mielletty isännän tehtäväksi, ulkotöihin
kuuluvaksi. Tarkkuus on kärsinyt, sihti heikentynyt, jos mukana on ollut
kuudesti kirkastetun kanssa hankittu korkeamman tietoisuuden taso. Mittaustuloksesta
on voinut tulla vinohko, vaikka olisi tarkasti mitattu. Mittauksessa ei
välttämättä ole vikaa, vaan mittaajassa. Semiotiikan klassinen saussurelainen
tulkintapari ottaakin huomioon merkityksessä
kaksi perustekijää, sanottu tai ilmennyt on muodostunut kahden toisiinsa
kiinteästi sidoksissa olevan tekijän muodostelmana. On tiedettävä mitä on
mitattu, ja kuka on mittaaja. (Syväsemantiikassa myös se, millä on mitattu ja missä kunnossa, se on metatietoa.)
Kuten edellä ilmeni, tämäkään ei riitä, on myös tiedettävä joissain tapauksissa
mikä on ollut miehen mitta, missä kunnossa mittaaja on ollut. Onko oltu
parhaassa mittausterässä salvoksien, suuntien suhteen. Onko edes mitattu oikeita pöllejä? Tullaan toiseen, vaihtoehtoiseen sekä
täydentävään tekijään, joka sekin pohjautuu saussurelaiseen käsitteistöön. On hyvä pohtia mitatttavan ja mittaavan
välistä suhdetta. Tähän voi todeta kuin Ville Haapasalo Idän silkkitiellä opettaessaan slummien lapsille suomea. Mitä häh?!
Meillä on siis six sigma analysointikohde merkkiä savusaunan
rakentaminen, ja menetelmän ensimmäinen pointti, mittaaminen.
Mitattu Mitattava
Mittaaja Mittaava.
Savusauna Hirret (implisiittisesti
sinun oletetaan tietävän, ettei savusaunaa voi rakentaa laudoista!)
Rakentaja Kyynärä,metrimitta,
vatupassi, sihti (mittayksikkö, mittausväline)
Olet rakentamassa savusaunaa, mutta vaikka millä mitalla mittaisit, se
ei vielä selvennä Sinulle mitä kaikkea pitää tehdä, jotta tykötarpeista
muodostuisi sauna, savusaunaksi soveltuva, sillä savusauna siitä tulee vasta
käytössä. Tarvitaan sisäänpäin savuttava rakennelma. Se vain pitää tietää, ja
mittaamisen ohella tulee suunnitella, mihin kiuas pistetään ja pistetäänkö
patakin. Auttaako six sigma?
Olemme nyt määrittäneet, mitanneet ja jopa alustavasti analysoineet, missä
olemme menossa. Käytännössä analysointi
on pohdintaa siitä, mikä on mennyt pieleen, jos pystytetty savusauna ei
toimikaan toivotulla tavalla. Saatetaan tarvita korjaustoimia, ollaan
parantamistoimenpiteissä. Lopulta savusauna on pystyssä ja räppänät kohdallaan,
voidaan ottaa sauna käyttöön. Ja lopulta tullaankin siihen, miksi tekniikan
ihminen kääntää sanan control vakiinnuttamiseksi.
Kun sauna on vakiintunut käyttöön, niin kontrolloimaton käyttö voi roihauttaa
savusaunan ilmiliekkeihin, käry käy.
Kertaus. DMAIC (Six sigma) pähkinänkuoressa
■Määritä
(Define)
■Mittaa (Measure)
■Analysoi (Analyze)
■Paranna (Improve)
■Vakiinnuta, (Control)
Ja kun valkoinen joulu tuli, kuten olin toivonut, niin sen kunniaksi toinenkin teksti arkistosta.
Lumentulo ja olemus
Joulupukin maassa tulee
olla talvella lunta. Tyypillinen suomalainen joulukorttimaisema on tykkyluminen
metsä, jossa jäljet lumessa muotoutuvat eläinten puurojuhlasta. Todellisuudessa
jäljet lumeen voivat muotoutua vähemmän ystävällisin merkein. Enkelin siivet
muodostuvat petolinnun siiven kärkien hipaisusta lumeen, kun haukka tai pöllö,
karvajalka syöksyy nisäkäseineensä niskaan.
Joulukalenterin
tämänpäiväisenä teemana on sää. Suomalainen alkaa puheensa usein sääasioista,
siitä minkälainen on sää tänään. Tämä johtuu osittain vuodenaikojen
vaihtelusta, jota on kiinnostavaa tarkkailla. Pohdittavaa riittää myös
siinä, tuleeko lunta ja jos niin miten paljon. Lumi yllättää joka kerta,
ainakin autoilijat ja tiekaluston erityisesti liukkaudellaan, mikä taas johtuu
lumen taipumuksesta tiivistyä kylmällä jääksi.
Ilmaston
lämpenenminenkin huolettaa, sillä pahimmissa uhkakuvissa Pohjolaan saapuu
pysyvästi leudot lumettomat talvet, jolloin joulupukki menettää poroajelun
mahdollisuuden. Eikä vain joulupukki tonttuineen, on turisteillakin ikävää,
koska jäärallia ei voi enää ajaa, ei ole hankikantoa millä hiihtää keväisillä
hangilla. Ilman lunta mennyttä on monet talviurheilulajit sekä kansallinen
erikoisuus, saunasta syöksy alastomana lumikylpyyn lumeen pyörimään.
Lumi ja jää ovat
veden kiinteitä olomuotoja. Japanilainen Masaru Emoto on muodostanut vedestä,
jokaisen suomalaislapsen kestokiinnostuksen kohteesta, lumikiteiden katselusta
tutkimusalan. Pienenä yritin minäkin tuntikausia löytää kahta samanlaista
kidettä, mutta variaatiot ovat loputtomia, se oli myönnettävä.
Lumienkeli on lasten
hankeen tekemä kuva. Lumi muovautuu ja taipuu veistoksellisiksi luomuksiksi
kuten vesikin. Joulun valkeaan kuvastoon hangen lisäksi kuuluvat
lumiukot. Himalajan rinteillä kiipeilevä lumimies on yhtä tarunhohtoinen
hahmo kuin joulupukki Suomen Korvatunturilla. Jäljet ovat suuret. Suuret
ovat myös ihmisen taakseen jättämät jäljet maailman ilmastoon. Metsättömät
vuorenrinteet ovat kyllä hyviä tykittää lumen peittoon laskettelurinteiksi,
mutta jyrkät rinteet ovat esteetön väylä lumivyöryille.
Suomalaisen sanonnan mukaan lumi saapuu Pohjolaan joutsenen siiven alla. Tällä
tarkoitetaan joutsenen muuton etelään ajoittuvan lähelle lumentuloa. Kun
lumivalkeat joutsenet lähtevätpohjoisesta lintukodosta eteläisille
maille, on lumentulo ja hiihtokelit lähellä.
Moni toivoo kaamoksen
piristykseksi jouluksi valkeata joulua. Lumisade, jäätyneiden
vesikiteiden tanssi juhlistaa ja nostattaa mielialaa, antaa
materiaalia taidetarkoituksiin, virkistää sielua lumikylpynä, suo
hiihtoladut liikunnallisille, aisti-iloittelun itsenä karaisijoille,
antaa riemun lasten leikkeihin sekä aiheen lumisotaan.
Luntakin voi tulla
tulvimalla, jos ilmaston säätelymekanismit sortuvat tyystin. Lumen paino
voi antaa uuden ulottuvuden sanonnalle tulee lunta tupaan. Tällaista on jo
sattunut, kun lumikuorma on romauttanut katon sisään.
Joulun satumaailma elonkaavana
Elonkaava eli entinen
satukaava muodostuu eeposmaiseksi viisosaiseksi näytelmäki seuraavasti.
I Konsultaatio sisältää
joulun rituaalit funktiointa
F10 Joululaulut + jouluradio
F6 Pikkujoulut
F4 Tontut
F17 Joulusauna
F22 Joululiikenne => Ruuhka
II Viestintä sisältää
jouluperinteet funktioina
F9 Joulukortit
F27 Tiernapojat
F28 Joululahjat
F30 Joulumyyjäiset
F5 Korvatunturi, Lappi => Joulupukin paja
III Matkat sisältää
joulun ajan funktiot
F11 Joulukalenterit
F20 Joulukoristeet
F15 Joululeivonnaist
F23 Joulumieli
F23 Joulupukki = > Pakettien jakelu
IV Sota sisältää
joulutunnelman funktiot
F21 Jouluvalmistelut
F16 Adventtiaika
F8 Lumi
F25 Jouluruuat
F12 Poro = Ekologisuus, porokyyti
V Sankariteot sisältää joulujuhlan funktiot
F14 Joulukuusi
F31 Jouluaatto
F18 Joulukirkko
F29 Joululeikit
F26 Joulusiivous => Juhlatunnelma
METAFUNKTIOT
1 Aloitusfunktio
F1 Kynttilät
F3 Joulukatu => Jouluvalot – rakotulet
2 Vastusfunktiot
F2 Joulurauha
F7 Suklaa => Lekottelu – lukurauha
3 Hallintafunktiot
F13 Lucia-kulkue
F24 Nuuttipukki (kalenda) -> Kulkueet - kalenda