Matka mielen eeppiseen universumiin

 Viite: Ulamolan lumo - tulkintojen intro  21.9.2022 Marita Råman

Karl Marxin Pääoma-teos tuskin on toiminut mytologian perusteoksena kenellekään, mutta tässä tarkastelussa se on mytosemanttisen tarkastelun lähtökohta. Pääomassa on sivuilla 799-800 listaus: Nimiä jumalaistarustosta ja kaunokirjallisuudesta. Kiinnostavuudessaan listaus on samaa luokaa kuin suomalaisen kansalliskirjailija ALkesis Kiven myyttinen systeemi. Etnologi Claude Lévi-Straussin väittämiin kuului myyttien ajattelua strukturoiva vaikutus, joka on kiteytetty lauseeseen – Myytit ajattelevat meissä/ajtteluttavat meitä!

Pääomassa esitetyst listasta olen poistanut kirjalliset nimet, poistetuista nimistä silti sen verran, että vaikka Marx esittää listansa selityksissä arkkikurjuuden edustajaksi Lazaruksen, vaikka se Raamatun mukaan on Job. Kyseessä lienee merkittävä eli huomionarvoinen lapsus, vastaava kuin suomalaisen akateemikko Martti Haavion raamatullisiin maisemiin haahuilut, kun hän tulktisee revontuliin liitetyn Nainaksen tulleen Nooan nimestä ja vedenpaisumuksesta, eikä lainkaan huomioi, että siperialaisissa saduissa auringonpojasta ja kuun tyttärestä Nainas on revontulen herra. Selitys piilenee intressidominanssissa, tulkinta ohjautuu omien tutkimusintressien mukaan.

Kunnianarvoisa yhteiskuntafilosofi Marx on otollinen kohde testata, voiko myyttinen mielen maisema struktoituna kertoa jotain mytosemanttista länsimaisen tiukan linjan filosofin ajattelusta ja sen eprusteista. Ensin lyhyt lista on muokattava tutkimuskelpoiseksi, jotta saadaan myyttinen raakadata esiin.

Listan nimet ovat aakkosjärjestyksesdä 1) Antaios, 2) Cacus, 3) Daidalos, 4) Gerion, 5) Hefaistos, 6)Herkules, 7) Jupiter, 8) Perseus, 9) Pluton, 10) Prometeus, 11) Sisyphus, 12) Thor. Yhtä lukuun ottamatta valikoima on koostunut antiikin ajan myyttiolennoista, Thor teutoninen jumala. Kolme mainitusita nimistä on puolessatoista vuosisadassa jo jokseenkin unohtunut.

Mytologiatulkintasarjani tönimenä on ollut Taistelu onnesta, tämän teeman tarkasteluun kommunismin ja kapitalismin vastakkain asettelu sopii hyvin, sillä riippuen näkökulmasta turmiollisena ideologiana ihmiskunnan onnelle pidetään kommunismia, jos puhuja on länsimaalainen tai yhdysvaltalainen. Kiinassa, Venäjällä ja niin sanotuissa kommunistissa maissa kapitalsmi ja pääomien omistussuhteet ovat kaiken pahan alku ja juuri. Yllätys kuitenkin, ettei kukaan ole kirjoittanut aiheesta sapekkaamin kuin luterilaisuuden perustaja uskonpuhdistaja Martin Luther, teksin perusteella voisi jopa epäillä, että Luther on vastuussa antisemitismin leviämisestä Saksassa, kiihottaja.

Cacus, Antaios, Gerion

Pääoman myyttisten sanojen listassa on jo tuntemattomaksi käynyt nimi Cacus. Marx lainaa Martin Lutheri sanoja viitteessä 33. Otteessa puhutaan koronkiskonnasta, ahneudesta ja saituudesta, jota juutalaisten harjoittama pankkitoiminta sisälsi.  – Valalnhimo on rikkauden halun syynä ”Pakanat ovat voineet järjellään laskea, että koronkiskuri on neölinkertainen varas ja murhaaja. Mutta me kristityt pidämme heitä niib suuressa kunniassa, että me melkeinpä rukoillen kunnioitamme heitä heidän rahansa tähden…Joka toiselta imee itselleen, ryöstää ja varastaa hänen ravintonsa, se tekee yhtä suuren murhan …kuin se, joka tappaa toisen  nälkään ja saattaa hänet perikatoon….Pienet varkaat pannaan jalkapuuhun, suuret varkaat kullassa käyvät ja silkissä sihajavat… Eipä siis ole suurempaa ihmisvihollista maan päällä (perkeleen jälkeen) kuin saituri ja koronkiskuri, sillä hän tahtoo kaikkien ihmisten ylinen jumala olla… Koronkiskuri on suuri ja tavaton hirviö, niin kuin ihmissusi, joka kaikki hävittää, enemmän kuin mikään Cacus, Gerion tahi Antus…Sillä Cacus on bnimeltään iliö, joka on hurskas koronkiskuri, varastaa, ryöstää ja ahmii kaikki.

Nimilistassa on viitteen tekstiin nähden eroa. Hakusanana on Antaios, mutta tekstilainauksessa Antus. On siis tarkistettva, tarkoittavatko nimet yhtä ja samaa myyttiolentoa, ilmeisesti kyseessä on Poseidonin ja Gaian poika, jättiläinen, joka vati matkalaisia painimaan kanssaan, ja yleensä voitti.. Cacus oli ensimmäisten gladiaattoriottelujen suojelusjumala Forum boariumilla.

Kolmikon kaksi muuta hahmoa Antaios (Antus) ja Gerion ovat hekin jättuläisiä- Amtaios  oli voittamtaon, koska sai aina uusia voimia heti, kun kosketti maata. Siihen asti oli näin, kunnes Herkules hänet tappoi pitämällä jättiläistä ilmassa riittävän kauan. Gerion on kreikkalaistaruston jättiläinen, jolla oli kolme ruumista. Nämä kolme hahmoa todistavat jättiläisten olleen antiikin tarustossa elävä elementti.

Fantasmat, sankarit, jumalat ja jättiläiset  

Loput luetelluista hahmoista ovat tunnetumpia, fantasmoja ja tarinoita sankareista, taitajista, jumalista ja sääntöjen rikkojista. Taisto yhteiskuntafilosofian voittomeemeistä eroaa kapitalismin ja kommunismin välillä, mutta molemmat ideologiat mielellään vetoavat myyttisiin aineksiin perusteluissaan, ja taiston välineenä on sovellettu antiikin mytologiaa. Saksalaiset ovat hyödyntäneet myös teutonista kuvastoa.
Selkeimmin ison kuvan hahmojen luonteesta saa ugramen avulla.

Kaavio. Marxin Pääoman myyttinen ulottuvuus

 

Kaavio. Marxin Pääoman myyttinen ulottuvuus

 

Edellä esitetyt kaksi ugramestruktuuria todistavat kurinalaisesta ajattellusta ja valikoimasta, kokoelma kattaa muutakin kuin suoravaiivaisen puheen rahasta, jota mytosemanttisessa kuviossa II edustavat Fortunatos, pohjaton, koskaan ehtymätön kukkaro ja Pluton eli Pluto, rikkauden jumala, jonka manttelinperijä ja syrjäyttäjä  nykyaikana on Jupiter runsauden jumala.

Myyttiset topokset

Toposjaottelussakaan ei ole ongelmaa, koska Pääomassa on kyse rahasta eli kapitaalista, siitä samasta, josta Louhikin taistelee Kalevalassa, ja jota suomalainen kansalliseepos kutsuu sammoksi. Louhi on siten arkkikapitalisti, ja Pohjola edustaa kapitalismin luvattua maata. Vapaana pääomaa hankitaan kaupittelemalla Pohjan neitoa halukkaille. Yleisesti Kalevalaa pidetään suomalaisen eepoksen vastatopoksena, joka on antagonistisessa suhteessa Pohjolaan, vaikkakin sidoksissa kadehdittuun ja vihattiuun paikkaan monin tavoin. Kalevala on kuvattu ryöstöretkestään huolimatta rauhantahtoisena yhteisönä. Siten Kalevalaa on pidettävä kommunistisena yhteisönä, joka oli sisäistänyt tavarantasauksen etiikan.

Wilsonin taiteen universaaliteemoissa asetelma vastaa ryhmää III Ihmiskunta ja uhkiin varautuminen. Marxin Pääoman ajatusket vastaavat kohtaa uusi heimo so. idea muuttaa maisemiin, mutta heti kun ideat alkavat saada jalansijaa, heimoa kohtaavat pahat voimat ja vastustus kapitalistien puolelta, koska kommunismin katsotaan olevan hirviö, joka uhkaa ihmisyyttä. Kolmijakoon sententia, konsilientti, myteemi edellä kaavailtu Merx-Engels sanoma on seuraava. Pääoma on narraatio, sentientti, jonka mytologisten nimien lsita paljastaa ihmiskunnan konsilientit, perustavaa laatua olevat mielenrakenteet, universaalit, jotka elävät ei vain  mielsisä vaan karvaassa todellisuudessakin edelleen esim. Ukrainan sodassa, jossa rikkauksien haltijoina on Biden kapitalismin edustajana ja Putin kommuinismin edustajan, Herkuleeksi on tahdottu asettaa ukrainalainen presidentti Zeletinskin, jonka uskotaan voittavan hirveä jättiläinen aivan kuten antiikin ajan sankari Herkules, joka voitti Antaionin pitämällä vastapuolta ilmassa, vailla kosketusta maahan, eristämällä voiman lähteestään.

 

Lähtde: Karl Marx. Pääoma kansantaloustieteen arvostelua. Ensimmäinen kirja. Pääoman tuotantoprosessi, Helsinki 1948, Kansankulttuuri Oy