Kosolti tutkittavaa

 

Saattaa olla, että tämä on elämäni ensimmäinen tutkimussuunnitelma. Kimmokkeen ja idean siihen sain kirjainyhdistelmästä COSO eli sisäisen tarkastuksen prinsiippien integrointisysteemi, jossa on seitsemäntoista osatekijää! Sellaisenaan melko ontuva esitys, ei sovellu minulle, mutta hieman muuntaen ajatusta, keksin tehdä siitä omaan suomalaisen mytologian tutkimuaiheeseeni ohjenuoran eli juhlavasti sanottuna ns. tutkimussuunnitelman, vaikka jo etu käteen on melko varmaa syrjähtelyä aiotusta olevan luvassa jatkossa.

Olen minä kyllä tutkinut, paljonkin, mutta en koskaan suunnitelmallisesti.

Monitoring activities in my (s)way:
Ensin on mietittävä mitä yleensä ottaen on tekemässä. Aion katsastaa Kalevalan ja Kantelettaren sisällöt suhteessa SKVR-korpukseen, näin on kasassa neljä lähtötekijää.

Control Environment in my (s)way:
Tieteessä on joitain kestoideoita, kuten tutkimuksen teon luotettavuus, soveltuvuus (oikeellisuus), toistettavuus ja koeteltavuus. Rimpsusta puuttuu se yleisin, teilaavuus eli muutosvastustus kaikkea uutta kohtaan, mutta ehkä todella hyväntahtoisella asenteella se voidaan lukea koeteltavuudeksi. Kasassa toiset neljä perustiiltä.

Risk Assesment in my (s)way:
Tässä sarjassa on sitten jo turvauduttava omaan tarinallisuuden kolmijakooni, jossa on kiteytykset kolmeen maailmaan tai näkökulmaan, meemimaailmaan, narratiivien maailmaan ja kirjausten maailmaan.

Riskinä ovat meemit, luultavasti tarkastelen mytologia-aonesta toposten kautta. Näin muodostuu hankala ja riskialtis tulkinnan kenttä, jossa 1) isotopiat, 2) heterotopiat ja 3) abjektit kilpailevat eloon jäämisestä.

Control Activities in mys (s)way:

Mytologisen tutkimuksen kontrolleina aion toimia tarkastajana, miten kirjaukset on maailman kirjoihin tehty, ja ennen kaikkea miten ne on tulkittu ja miten tulkittavaksi tarkoitettu. Tässäkin osiossa on kolme päälinjaa eli 1) kansanrunotulkintojen variaatiot, 2) näkökulmaerot luonto- ja kulttuuriorientaation välillä sekä 3) viittaukset runolähteisiin.

Information & Communication in my (s)way:

Sokeri pohjalla, sanotaan. Aikanaan halusin oppia etnosemiotiikkaa, ja opinkin, tai oikeastaan suorastaan erikoistuin siihen,  mutta melko vähän olen sen puolen tietämystäni väläytellyt. Joten aika on (m)ahtia sanoa. Olen insinööreillemme esitellyt peruskaavan a+b=c käyttökelpoisuuden, kun tahtoo ymmärtää kokonaisuuden. Sovellan siis opettamaani. Tutkimusaikeesani kohta edustaa narratiiveja ja narraatioita, joissa a = nationalistinen kertomus eli narraatio, b = etnosemioottinen narraatio struktuureineen ja universaaleineen, näistä kahdesta syntyy c eli myyttinen narraatio.

Hypoteesina on, että minkä maan myytti tahansa kertoo ihmiskunnan arvoista kuta kuinkin samat asiat
syvätasolla.  Ja tällä tavoin voidaan muodostaa suomalaisen mytologian tutkimushankeen runomatriisi, jossa aiheena on kansanrunouskorpuksen coso. Jos tarpeen, muodostelmasta saa myös myteemijaon.

 

Kansanrunot Kalevala (eeppinen)	Maantieteellis- historiallinen koulukunta	Viittaukset (mihin kohdistuu)	Nationalistinen (etninen)
Kanteletar (lyyrinen)	Abjektit (unohdetut)	Näkökulma (feministinen)	Etnosemioottinen (strukturalistinen)
Koeteltavuus (tulkintojen oikeutus)	Toistettavuus (matkimisen vaarat)	Luotettavuus (virhe- tulkinnat)	Myyttinen (validiteetti eli osuvuus)
Korpustutkimus (SKVR-korpus)	Topokset (yhdeksän)	Variaatiot (tulkinnat)	Semanttinen (signifikaatio)

Kaavio. Pruju järjestäytymättömästä idearyppäästä. 

Kansan- runous	Tapahtuma- paikat &aiheet	Prosessi- kuvaukset	Tieteen tekotapa COSO	Tapa Myyttiasenne
Litania	Kalevala (eeppinen)	Koulukunta (Krohnin etc.)	Toistettavuus (matkimisen vaarat)	Nationalistinen (etninen)
Systeemi	Kanteletar (lyyrinen)	Abjektit (Unohdetut)	Soveltuvuus (validiteetti eli osuvuus)	Feministinen (naisnäkökulma)
Diskurssi	Korpustutkimus (SKVR-korpus)	Variaatiot (Tulkinnat)	Luotettavuus (virhetulkinnat)	Etnosemioottinen (strukturalistinen)
Myytti	Topokset (Yhdeksän meemistöä)	Viittaukset (Relaatiot)	Koeteltavuus (käyttökelpoisuus)	Universaalinen (semanttinen)

Kaavio. Tutkimusaihio Ulamolan lumosta runomatriisina. Kaksoismorfologisen pohjan muodostaa Elias Lönnrotin tulkintateokset Kanteletar ja Kalevala, jotka perustuvat kansanrunouskeräelmiin, eli ns. SKVR-korpukseen, joka on julkaistu sekä kirjasarjana että nettiversiona.

Jos joku haluaa väittää tieteellisesti vastaan tulkinnan heikkouksista tieteelliseen ajatteluun nähden, niin tulepa ja todista mitä tarkoittaa avokello Väinämöisen kieltona.  Ehkä sen joku filologi tietää, mutta ei kiusallaankaan ole paljastanut tietojaan. En minäkään teidä, mutta veikkaan sivistyneenä arvauksena kyseessä olevan kesannolle jätetty pelto, jota Väinämöinen kieltää kyntämästä. Loogista, eihän se sitten enää olisi kesannolla, ja toisekseen kyseessä olisi ahneuden hedelmänä ryöstöviljely.