Saattaa olla, että tämä on elämäni ensimmäinen
tutkimussuunnitelma. Kimmokkeen ja idean siihen sain kirjainyhdistelmästä COSO
eli sisäisen tarkastuksen prinsiippien integrointisysteemi, jossa on seitsemäntoista
osatekijää! Sellaisenaan melko ontuva esitys, ei sovellu minulle, mutta hieman
muuntaen ajatusta, keksin tehdä siitä omaan suomalaisen mytologian
tutkimuaiheeseeni ohjenuoran eli juhlavasti sanottuna ns. tutkimussuunnitelman,
vaikka jo etu käteen on melko varmaa syrjähtelyä aiotusta olevan luvassa jatkossa.
Olen minä kyllä tutkinut, paljonkin, mutta en koskaan
suunnitelmallisesti.
Monitoring activities in my (s)way:
Ensin on mietittävä mitä yleensä ottaen on tekemässä. Aion katsastaa Kalevalan
ja Kantelettaren sisällöt suhteessa SKVR-korpukseen, näin on kasassa neljä
lähtötekijää.
Control Environment in my (s)way:
Tieteessä on joitain kestoideoita, kuten tutkimuksen teon luotettavuus,
soveltuvuus (oikeellisuus), toistettavuus ja koeteltavuus. Rimpsusta puuttuu se
yleisin, teilaavuus eli muutosvastustus kaikkea uutta kohtaan, mutta ehkä
todella hyväntahtoisella asenteella se voidaan lukea koeteltavuudeksi. Kasassa
toiset neljä perustiiltä.
Risk Assesment in my (s)way:
Tässä sarjassa on sitten jo turvauduttava omaan tarinallisuuden kolmijakooni,
jossa on kiteytykset kolmeen maailmaan tai näkökulmaan, meemimaailmaan,
narratiivien maailmaan ja kirjausten maailmaan.
Riskinä ovat meemit, luultavasti tarkastelen mytologia-aonesta toposten kautta.
Näin muodostuu hankala ja riskialtis tulkinnan kenttä, jossa 1) isotopiat, 2)
heterotopiat ja 3) abjektit kilpailevat eloon jäämisestä.
Control Activities in mys (s)way:
Mytologisen
tutkimuksen kontrolleina aion toimia tarkastajana, miten kirjaukset on maailman
kirjoihin tehty, ja ennen kaikkea miten ne on tulkittu ja miten tulkittavaksi
tarkoitettu. Tässäkin osiossa on kolme päälinjaa eli 1) kansanrunotulkintojen
variaatiot, 2) näkökulmaerot luonto- ja kulttuuriorientaation välillä sekä 3)
viittaukset runolähteisiin.
Information & Communication in my (s)way:
Sokeri pohjalla, sanotaan. Aikanaan halusin oppia etnosemiotiikkaa, ja opinkin,
tai oikeastaan suorastaan erikoistuin siihen, mutta melko vähän olen sen puolen tietämystäni
väläytellyt. Joten aika on (m)ahtia sanoa. Olen insinööreillemme esitellyt
peruskaavan a+b=c käyttökelpoisuuden, kun tahtoo ymmärtää kokonaisuuden.
Sovellan siis opettamaani. Tutkimusaikeesani kohta edustaa narratiiveja ja
narraatioita, joissa a = nationalistinen kertomus eli narraatio, b =
etnosemioottinen narraatio struktuureineen ja universaaleineen, näistä kahdesta
syntyy c eli myyttinen narraatio.
Hypoteesina on, että minkä maan myytti tahansa kertoo ihmiskunnan arvoista kuta
kuinkin samat asiat
syvätasolla. Ja tällä tavoin voidaan
muodostaa suomalaisen mytologian tutkimushankeen runomatriisi, jossa aiheena on
kansanrunouskorpuksen coso. Jos tarpeen, muodostelmasta saa myös myteemijaon.
Maantieteellis- |
Viittaukset (mihin kohdistuu) |
Nationalistinen |
|
Kanteletar |
Abjektit |
Näkökulma |
Etnosemioottinen (strukturalistinen) |
Koeteltavuus |
Toistettavuus |
Luotettavuus |
Myyttinen eli osuvuus) |
Korpustutkimus |
Topokset |
Variaatiot |
Semanttinen |
Kaavio. Pruju järjestäytymättömästä idearyppäästä.
Kansan- |
Tapahtuma- |
Prosessi- |
Tieteen
tekotapa COSO |
Tapa |
Litania |
Kalevala |
Koulukunta |
Toistettavuus |
Nationalistinen
|
Systeemi |
Kanteletar |
Abjektit |
Soveltuvuus (validiteetti eli osuvuus) |
Feministinen |
Diskurssi |
Korpustutkimus |
Variaatiot |
Luotettavuus |
Etnosemioottinen (strukturalistinen) |
Myytti |
Topokset |
Viittaukset (Relaatiot) |
Koeteltavuus |
Universaalinen |
Kaavio. Tutkimusaihio Ulamolan lumosta runomatriisina.
Kaksoismorfologisen pohjan muodostaa Elias Lönnrotin tulkintateokset Kanteletar
ja Kalevala, jotka perustuvat kansanrunouskeräelmiin, eli ns. SKVR-korpukseen,
joka on julkaistu sekä kirjasarjana että nettiversiona.
Jos joku haluaa väittää tieteellisesti vastaan tulkinnan heikkouksista tieteelliseen ajatteluun nähden, niin tulepa ja todista mitä tarkoittaa avokello Väinämöisen kieltona. Ehkä sen joku filologi tietää, mutta ei kiusallaankaan ole
paljastanut tietojaan. En minäkään teidä, mutta veikkaan sivistyneenä arvauksena kyseessä olevan kesannolle jätetty pelto, jota Väinämöinen kieltää kyntämästä. Loogista, eihän se sitten enää olisi kesannolla, ja toisekseen kyseessä olisi ahneuden hedelmänä ryöstöviljely.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mietteesi.