PFS:n salaisuus ja mielikuvituksen lento

 

Kuva. Italialainen saniteettimuotoilu, fantastisen muuntelun taito. Copyright Marita Råman

Olen aloittanut älyllisen iloittelun vanhuuteni ratoksi. Kuten sanottu ristisanatehtävät eivät ole makuuni, vaikka toiminkin jo lapsena kieli-informanttina isäni ristisanaharrastukselle. Sen siitä opin aikanaan, että vihjeistä pitää päätellä, mihin tähdätään. Siitä oli hyötyä , kun yritin tulkita äitini mystistä kielivaatimsuta ”osata lukea rivien välistä”.  Pitkän harjoituksen kautta opinkin sen tarkoittavan metatietämystä, se mitä sanomatta jää, mutta on implisiittisesti sisään rakennettuna viestissä mukana, vaikka ei suoraan sanotakaan. Sitten oli se astetta vielä vaativampi äidin vaatimus, että fiksun ihmisen pitää ymmärtää puolesta sanasta, ja toisaalta isän kanta, että tosi fiksu ymmärtää sanomattaksin, vain tarkkailemalla.

Puolesta sanasta ymmärtämisen ratkaisin siten, että harjoittelin vaikeusasteiltaan eriasteisilla teksteillä laittamalla puolet tai myöhemmin 1/3 tekstistä piiloon ja täydensin sen mielessäni, miten mahdollisesti lause jatkuu, kun ottaa huomioon mitä on jäljempänä näkyvissä. Siten tulin tietämättäni harjoiteelleksi telosta alkuna ja päätöksenä eli päättelyketjuna.

Eduacademicassa eläkeläinen vapaa tutkija (lääketieteen tohtori, psykiatri) pohdiskelee mielikuvitusta. Viikonlopun sukujuhlissa pikahaastattelussa osoittautui, että yksi henkilö lisäkseni ilmoitti, ettei näe unia. Lisäksi ilmeni ero sukupuolten välillä, miehet eivät prosessoi uniaan toisten kanssa, pitävät omina tietoinaan unikuvansa. Sen sijaan tunnettua on naisten tapa saada käsitellä mielikuviaan, ja tehdä yksilöllisestä kollektiivista kokemusta.  Ehkäpä tässä on versio sanonnalle ”vangin huvitus on mielikuvitus”. Neljän seinän sisään teljetyt naiset ovat ottaneet vapauden unissaan tehdä mitä tahtovat, ja luovat siten/sitten oman  haavemaailmansa toisillekin mielikuvitusaineksiksi.

Olen syntymäpäiväviikollani saanut kaksi kommenttia arvostamiltani ammattilaisilta. Kuvataiteilija Samuli Råman oli jaksanut kuunnella äänikirjana uusimman teokseni läpi, ja totesi sen mielenkiintoiseksi yksilöimättä tosin, mikä siinä oli mielenkiintoista. Samoin kirjallisuustutkija emerita naistutkimuksen professori Kaarina Kailo kommentoi sattumalta löytämäänsä kirjaa Kosmisen koostumus, jota hän piti luovana, vaativana ja piristävänä.

Jos menet tähän osoitteeseen, voit muodostaa oman kantasi: https://independent.academia.edu/MaritaR%C3%A5man

Siellä aion roikkua tulevaisuudessa.

Sitten asiaan. Miten Olli Piirtola tähän liittyy? Hän tutkii mielikuvitusta. Ensin tosin intouduin kommentoimaan hänen esimerkkilausettaan spatiaalisuudesta, mutta tekstin edetessä huomasin siinä vielä kiinnostavamman kohdan. Mielikuvituksen lajeja Piirtolan tulkinnassa on kuusi, yksi niistä unennäkö, jota siis en minä eikä yksi muu sukulainen juurikaan koe ja näe. Olen joskus maininnut innostuvani tietyistä luvuista, ensin luku 31 sai minut kokeilemaan, mitä tuostakin tulisi, jos siitä systeemin laatisi. Ensin oli numero 31 (Elonkaava eli ”satukaava”) Sitten taisi olla 7 (modaliteetit), sitten 17 (myteemit), sitten 16 (runomatriisi), sitten 5 (meemikaava), sitten 15 (viitoke), sitten 3 ja 4 (trizologia, tetra ja tertiaali). Nyt on vaihe numerossa 6, mikä tuloutuu systeemiin villistä ajattelusta ugramena. Kehittelen ajatusta parhaillaan, kun lintuharrastaja, Esa-Pekka Avela pyysi pientä arviota kirjastaan Punarinta, hämärän lintu. Arvio on vielä vaiheessa, koska en ole ehtinyt lukea kirjaa, mutta on jo  osoittautunut aiheessa olevan enemmänkin hämärää. 

Opiskeluaikanani seminaarilaiset naureskelivat tapaani tuottaa oivalluksia ”siinä sivussa”. Tietysti, kun jotain työstää, niin ylimääräistä materiaalia jää, ihan kaikkia mieleen juolahduksia ei kannata tuoda muiden riesaksi esille.  Olli Piirtolan mukaan mielikuvituksella on kuusi aspektia. Autistina minua alkoi kiehtoa artikkelin sanoma. Tutkijan mukaan PFS:n varhaisen omaksumisen tärkeyttä ei voi yliarvioida. Tämä on tullut esiin erityisesti autistisia lapsia tutkittaessa. Häiriintynyt PFS vaikuttaa käytännöllisesti katsoen yksilön kaikkeen verbaaliseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintaan mukaan lukien joustavan syntaksin (lauseopin) ja avaruudellisten määreiden ymmärtämisen.

Alla olen aihioinut Piirtolan esittämään mielikuvituslajien jakoon oman arvioni mielikuvieni, figuroitteni kvaliasta. Arvio keltaisella korostettuna suluissa.

 

Mielikuvituksen kuusi aspektia á la Olli Piirtola

1. Unennäkö ja unenomaiset hallusinaatiot (harvoin)
2. Amodaalinen eli näkymättömissä tapahtuva täydentäminen
    (hahmon tunnistaminen epätäydellisistä vihjeistä  (Galgenbergin Venus)

3. Kategorisesti esioletettu spontaani kuvittelu  (harvoin)
    (esivalmius havaita jotain haluttua vrt. intressidominanssi)

4. Muuttujien integrointi ja mentaalinen rotaatio  (harvoin)
     (kyky kuvitella tietty objekti toisenlaiseksi kuin on, kyky vaihdella ominaisuuksia)

5.  Prefrontaalinen analyysi (PFA, kyky mielikuvien tasolla hajottaa jokin ajatus, kohde tai esine osiin) (paloittelun taito, runomatriisi)

6. Prefrontaalinen synteesi (PFS kyky yhdistää eri muisti- havainto- ja opitun aineksen elementtejä uusiksi, ennalta arvaamattomiksi asioiksi ja esineiksi, arkinen, rationaalinen, mutta osin myös taiteellinen ja tieteellinen mielikuvitus, suunnittelu) (kombinatoriikka, viitoke, meemikaava, trizologia)

Mielikuvitustukija Olli Piirtolan mukaan PFS:n varhaisen omaksumisen tärkeyttä ei voi yliarvioida. Tämä on tullut esiin erityisesti autistisia lapsia tutkittaessa. Häiriintynyt PFS vaikuttaa käytännöllisesti katsoen yksilön kaikkeen verbaaliseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintaan mukaan lukien joustavan syntaksin (lauseopin) ja avaruudellisten määreiden ymmärtämisen. /Lovaas OI, Schreibman L, Koegel R, Rehm R (1971): Selective responding by autistic children to multiple sensory input. J Abnorm Psychol. 1971; 77: 211./lähde artikkelissa)

Sain mileikuvitusprofiilin  tulokseksi kolme vahvuutta ja kolme heikkoitta. SWOT-analyysejä kyllästymiseen asti vatvoneena, esitän nyt viehkeämmän tavan reflektoida omaa ominaislaatua. Autistina lienen autismin asiantuntija minäkin. Sen olen oppinut kirjallisuustieteestä, ettei kaikille ole suotu syntymälahjana sanasemanttista sujuvuutta eikä kykyä ymmärtää puolesta sanasta ja lukea/kuulla rivien välistä, mitä tarkoitetaan.

Folkloristiikka ja semiotiikka sopi minulle luontevana jatkona lapsuuden vaatimuksiin, koska niissä edellytetään ilman muuta paralingvististen keinojen tulkintakomepetenssi. Onhan se ihan eri asia, jos ääni sanoo ”hyvä on”, mutta video osoittaa keskisormen olevan pystyssä.  Sanoman kumoavat eleet kiinnostivat minua, koska jos ei saanut valehdella, niin en oikein ymmärtänyt, miksi sitten oli keksitty runsaasti ovelia keinoja, miten sanottu ei ollutkaan totta.  Opin kehoskannaamaan elekieltä mikroilmeitä myöten. Minusta tuli vaikeneva profiloija.

Mutta minä pidän Piirtolan konstruoimaa jakoa erittäin kiinnostavana ja sovellettavana sapluunana.
Selvyyden vuoksi yleensä yksinkertaistan tai kiteytän  lauseet muutamiksi asiasanoiksi. Mielikuvituksen kuusi aspektia ugramena ovat:

1. UNET & UNELMAT
2. HAHMOTUNNISTUS
3. INTRESSIDOMINANSSI
4. VARIOINTI
5. OSITTAMINEN
6. KOMBINATORIIKKA

 

Kuva. Mielikuvitukseni analyysi ugramena ja  luontaisen lahjakkuuteni ydinakseli.

Ugramen lähtökohtana on tarkasteltavan kohteen kuusi eri aspektia. Kun olin jo esimäärittänyt fifty-fifty asetelman, on asetelma helppo sijoitettava. Mutta ei se riitä, koko juju on keskiakselilla, joka vaatii saatujen elementtien keskinäisten suhteiden ja metatiedon välistä pohdintaa, tuota prefrontaalista aivotoimintaa.

 
Minun tapauksessani taisi olla emeritus professori Eero Tarasti, joka määritti kykyni isomorfian tajuksi. Astrologian harrastus paljasti aikoinaan relaatioiden, semanttisten suhteiden ja symboliikan tajun kykyni.  Olen luonnonlahjakkuus siinä asiassa, ei minun ole sitä tarvinnut opetella. Sen sijaan miessukupuolen luontainen taipumus hajottaa kapine, jotta he saisivat tietää, miten se toimii, mutta joskus melko vajavainen kyky koota hajotettu jälleen toimivaksi, oli minusta valhekäyätänteitä vastaava mielenkiintoinen ilmiö.

Unia en näe, mutta osaan yhdistellä palasia keskenään suuntaan jos toiseenkin. Ja aamulla heräsin oivallukseen. Laatupäällikkyysseuraajani oli osannut tulkita insinöörikielelle laatimani semanttisen riskineliön, jossa sanallisesti arvioidusta SWOTista tehtiin mallikelpoinen excel-taulukko. Joten logiikan ja semantiikan kohtaamo on todennettu työpaikallani oivallisella tavalla. Jotain siis on välittynyt, tulkinnan taito kehittynyt puolin ja toisin.