Ei kahta ilman kolmatta

 Edelleisessä postauksessa mainittujen merkki-ilmiöiden lisäksi sain vielä kolmannen vahvistuksen, että jotain seurakunta-aktiviiteettiaikeen osalta on pielessä. Eilen istuimme päivällispöydässä, kun minua askarrutti tapahtunut ja sen merkitys. Silloin äkkiä levisi keittiöön selvä voimakas homeen haju, jonka Ilkka koki hampun hajuna, minusta se oli selvä homeen haju. Mistään fyysisestä lähteestä se ei ollut kotoisin ja häipyi pian. Mutta selvä se oli, koska Ilkkakin aisti sen.

Ellen olisi suorastaan paatunut kaikenlaisten merkillisyyksien edessä, niin hieman alkaisi jo hirvittää.
En silti ymmärrä, mistä tässä on kyse, ja tuo tietämättömyyden tunne vaivaa minua, mutta alan silti keskittyä työni kirjoittamiseen, jotta saan sen vielä tämän kevään aikana valmiiksi. Ja pianhan pääsen eroon jännityksestä, mikä on syöpätilanteeni.

Aivotoimintani koen kuitenkin olevan aivan entisellään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mietteesi.

Hyvää pääsiäistä Hiljaisesta huoneesta

 Kun elämä on rajallista, on lohdullista saada perspektiiviä aikakäsitykseen. Palatessani maaliskuun tiputussessiosta, huomasin Kolmiosairaa...