Miten voin kyllin kiittää

Olen askarrellut naisluolani kutakuinkin kuntoon, viimeinen selätettävä oli viemärihaju wc:ssä. Onni on asiantuntija talossa, vaikka putkimies hän ei ole eikä kuulemma halua tulla tunnetuksi asiantuntijanakaan. Varmaan syistä, joka tunnetaan lääkärin riesana, aina asiantuntijalta kysytään vaivoista. Joka tapauksessa tämä salainen tietoniekka autteli vapaaehtoisesti ratkaisemaan pulman. Joten kysykää vain kaikista LVI-ongelmista minulta. Sorkkarautaakaan ei tarvittu, keksin kevyemmän ratkaisun eli naskalin. 

Sitten alkoi hyvä kasvatus kolkutella omaatuntoa. Olisi ollut tyhmää tarjota rahaa palkaksi, mutta halusin kuitenkin osoittaa jotenkin vastaavalla osaamistasolla  kiitollisuutta. Sitten keksi, parvekkeella oleva ränsistynyt puinen taso suorastaan odotti tuunaamistaan idätyspenkiksi. Kunnostin sen, ja nyt se vain odottaa kukkaistutuksen ituja ja siemeniä ensi kesän ruukkupuutarhahankkeeseen. Ehkä en aivan hallitse putkitöitä, mutta kauneuden tuottamisessa olen etevämpi. 

Varsinaiseen taiteiluun asti en ole vielä ehtinyt, kun muistin taas tutkimushankkeeni, jota olen pikku hiljaa edistänyt. Lisäksi kirjastostani putkahtelee esiin lukemattomia kirjoja. Olen sentään alustanut pari koepohjustusta siniturkoosin värin kokeilua varten. 


Kuva. Näkymä tekstuuripohjasta, Marita

Kuva. Näkymä Turun kirjastohyllystä, Samulin näppäämä kuva

Kuva. Toinen tekstuuripohja, Marita

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mietteesi.

Hyvää pääsiäistä Hiljaisesta huoneesta

 Kun elämä on rajallista, on lohdullista saada perspektiiviä aikakäsitykseen. Palatessani maaliskuun tiputussessiosta, huomasin Kolmiosairaa...