Tulkintataito on solistinen taito, tyyli on yksilöllistä. Kansanperinteeseen pohjautuva tutkimus on paljolti kollektiiviseen tajuntaan pureutuvaa tulkintaa, jossa samaistumisen kyky on tärkeä. Myyttien kieli on toiseuden käsittämistä, myytit ovat tarinankerrontaa, johon tarvitaan kieltä ja tarinan esittämistä sanoin ja sävelin, liikkein ja elein.
Jos vaivaudut tutustumaan teokseen Mytosemantiikan perusteet – Prediktiivinen
ja proaktiivinen ennusteissa, niin näkemykseni tyylistäni ja tekstistäni
muistuttaa sanojensa puolesta Ilmari Calamniuksen (Kianto) runoa Soipa kieli,
johon Oskar Merikanto on tehnyt sävellyksen. Teos on kaanonina esitettävä
duetto. Olen pyrkinyt kieleen, joka soi kuin hyvin laulettu laulu, jossa teksti
soljuu limitettynä ja toisiin ääniin sovitettuna, tavalla jossa eri äänet
sointuvat yhteen.
Luova työ on yksikseen oleilun tulosta. Soipa kieli on netissä saatavilla eri versioina. Jäljempänä linkit neljästä eri versiosta, oma
suosikkini on Irma Urrilan tulkinta. Hienous on syntynyt laulussa
kolminkertaisena sanan ja sävelen tuloksena. Ensin on ollut runo, siihen on
tehty sävel, joka on tarvinnut esittäjät eli laulun ja säestyksen. Ennen kuin tähän
pisteeseen on päästy, prosessi on edeltänyt monen yksittäisen lahjakkuuden työpanoksen ja
paljon harjoitusta ennen kuin taidokas esitys on ollut mahdollista luoda. Mutta
kaikki on hukkaan heitettyä vaivaa, ellei esitys kosketa kenenkään sielua. Taituruus
ei synny itsestään, eikä onnellisuus, tulevaankin voi vaikuttaa – Osmolaisten maan
onni piilee laulun lahjana, harmonisena tasa-arvona, toimivana hallintona ja vastuuntuntoisena kuuliaisena kansalaisuutena.
https://www.youtube.com/watch?v=IZFpeHxjQeM
1) Soipa kieli, kuorolauluversio, kamarikuoro Sofia Magdalena
https://www.youtube.com/watch?v=-p5p3zAT5k8
2) Oskar Merikannon duetto
"Soipa kieli". Musiikillinen juhannustervehdys.
"Olen istunut
illalla itseksein ja mun soitellut kanneltani,
ja ne vanhat laulut oli herättäneet monta muistoa sielussani.
Yö saapunut oli jo ympärilläin, kun laskin sen kädestäni,
mut yksipä kieli viel' soimahan jäi minun kanteloystävästäni.
Se soi niin kauvan se soi, niin soi. Se soi niin kaihoisasti,
sillä se oli sydämmeni sävel tuo, joka silmäni vesiin kasti."
https://www.youtube.com/watch?v=psVO7GW0r7Y
3) Tarja Turunen & Noche Escandinava II Soipa Kieli
https://www.youtube.com/watch?v=GSCD7KJwpPQ
4) Soipa kieli: Irma Urrila & Heikki Keinonen, George de Godzinsky
https://www.youtube.com/watch?v=FOhjrTwyMU4
5) Harppusäestys, Eeva Hartemaa, Petteri Lehikoinen & Lily-Marlene Puusepp
Tunteikas ”onnellinen” kansa laulaa mielellään
synkkämielisiä lauluja mollissa. On hyvin vaikeaa päättää, mikä tulkintaversio
on paras neljän mahtilaulajan esityksistä, Jorma Hynnisen, Jaakko Ryhäsen, Matti
Salmisen vai Usko Viitasen. Pontta löytyy nuoremmistakin äänijänteistä. Suomalaisen laulun
luontosidos on intohimoinen, jäyhän pinnan alla on ytyä. Runoon tehdyt sävelet
ovat nykyajan runolaulua parhaimmillaan.
https://www.youtube.com/watch?v=BKlZAtkSrvI
Oskar Merkanto, Myrskylintu, esittäjänä Jaakko Ryhänen, sanat Kasimir Leino
https://www.youtube.com/watch?v=zYs6qLnkwvs
Myrskylintu, Laulaja Usko Viitanen
Myrskylintu
Kun myrsky
mylvii ja laine laulaa
ja vasten louhia loiskuaa,
Kun honka huojuu ja näre notkuu
Ja vaahto pärskyen roiskuaa.
Mä silloin nautin ja riemurinnoin
Mä halki ilmojen kiitelen
Ja laulan luontoa, maailmoita
Ja elon taistoa ihmisten.
Kun viima vinkuu ja mastot laulaa
Ja laivan touvissa tuuli soi,
Kas silloin kuoroon mä myöskin yhdyn,
Ja myrsky säistäen mellakoi.
Tuo myrsky poistavi mustat pilvet,
Ja taivon siintävän seijastaa,
Ja ilma muuttuu ja tuuli tyyntyy
Ja meri rantoja heijastaa.
On muiden mielehen luonto tyyni,
Ja leivon laulu ja illansuu,
Mä nautin parhain kun myrsky pauhaa,
Kas silloin nuortuu ja norjistuu.
Siis vello vaahtoa, aallon Ahti,
Ja sävel soios sä myrskysään!–
Mä lennän laulaen ilman halki
Ja kiidän kilvalla tuulispään!
https://www.youtube.com/watch?v=5zhcn5Cdl8g
Myrskylintu, Laulaja Eero Lasorla
Onnestakin osmolaisten
maassa lauletaan, onni on tuleva(ssa), jälkipolvissa.
https://www.youtube.com/watch?v=FA7oI8Ua3tY
Onni. Sanat Kyllikki Solanterä, sävel George de Godzinsky, laulu Matti
Salminen.
Mestarirunoilijoiden sanoituksissa on runoilijan vapaudella tehtyjä muunnelmia
sanastoon, kuten ”soipa kieli”. Kyseessä ei ole kirjoitusvirhe, vivahteella on merkityksensä, kyse on kielen
soimisesta sielun sävelenä. Myrskylinnun sanoissa on ”myrsky säistäen mellakoi”,
mikä on viittaus sekä säähän että säestämiseen. Seijastaa on Eino Leinon
runoissa ihmissielun seestymistä. Lönnrotin sanakirjassa seijama on silmäterä,
pupilli ja seijastaa seestyä, seestyttää. Myrskylintu tarkoittaa kotkaa,
ukkoslintua, ylisten voimien symbolia, kohtalon voimaa. Ja vaikka konventio on
päättänyt, ettei sydämeen mahdu kahta ämmää, niin Kiannon runoon ja elämään luovan
ihmisen vapaudella mahtui enemmän kuin yksi.