Puhumatta paras

Maaliskuun aarrekartta viitokkeena, numerot viittavat listakohtiin

Seitsemän tietoisuuden tasoa ja aurinkopoika, muistiinpanosta piirrokseksi

Menneen kesän tunnelma

Syksyn värit

 

Luonnollinen mystinen

 

Blogista Nefan juhlissa 1990-luvulla, kuvan otti pöytäseuralainen yllättäen minun kamerallani, ottajana joko Juha Mutanen tai Juha-Matti Aronen. 

Blogikirjoituksen otsikko on Samulin suusta, kun tiedustelin onko hän nähnyt silmissä valon pilkkeen valokuvissa, punasilmäiset versiot kun ovat paljon tavallisempia. Kuva tosin lienee otettu salamalla eikä sitä ole retusoitu millään tavoin. 

Kuva löytyi kotityöhuonetta siivotessa, ja se on sopiva ilmaisemaan tahtotilaani, sillä vastaan arkkipiispa Tapio Luoman haasteeseen eli rukouspyyntöön, mutta en Ukrainan enkä Venäjän puolesta. Otan rukouskohteeksi rauhan aikaan saamisen, sillä uskon lujasti että se mikä on ihmisille mahdotonta, on jumalalle mahdollista. Raamattu tuntee kertomuksia, jossa kansa on voittanut pelkästään rukoilemalla laittamatta itse tikkua ristiin. 

Urani mm. laatupäällikkönä tehneenä minulle on tuttua käsite juurisyy. Ukraina-Venäjä sodassakin lienee löydettävissä juurisyy, mutta syvällä syvällä on kaiken merkitys. Oma vajavainen ymmärrykseni on taipuvainen pitämään kulttijohtaja Kirilliä jonkinlaisena takapiruna ja saatanan voimien välikätenä, joten vapise Kirill, täältä lähtee rukouspommitus vailla vertaa. Vuosikymmenien taistelun rutinoittamana. 

Arkkipiispalle respect ammattirohkeudesta. 

Sitä on verneperintönä, nkemystä

 

Väinö Toivonen 2 v. Lumiukko, kollaasi paperille

Saimme viestin lapsenlapselta, päiväkodissa oli askarreltu lumiukko. Uskoisin elementtien kuvassa olevan päiväkotitätien tuotantoa, mutta kompositio ja lumi on Väinön käsilaa ja näkemystä. Pikkumies täyttää maaliskuussa kaksi vuotta. Luuta on muodoltaan isomorfinen, sillä saattaisi se olla pyssykin. Ihan en ole varma, miten on pieni mies asian ajatellut, mutta luultavasti hän on huomannut, että luuta pystytetään lumiukkoon yleensä ylös päin. Pojat on poikia. Mutta saattaahan olla, että lumiukko lakaisee kohteliaasti hymyillen ohikulkijoille lakkia nostaen eikä vartioi, sillä mikään kotivaritojoukkolainen ei pienen taiteilijan sielunmaisema ole. Mutta kiskon salaisuuden joskus esiin, ja jos se on pyssy, ei kerrota sitä vanhemmille.

Kuva Marita Råman. Näkymä työhuoneelta, hyllyhursti pilkottaa.

Työhuoneen haltuun otto alkaa olla loppusuoralla, mutta eilen selkä tuli tosi kipeäksi, joten muutama päivä taidan olla sänkypotilas. Lukemista ja katselemist,  onneksi riittää. Ilkka totesi, että tila on ihan minun näköinen?  hmmm - siis lapsellinen, iloinen ja värikäs. On siellä tosin tositaiteilijankin töitä, ilahduttavan hyviä ja kaunisvärisiä.

Kuva Marita Råman. Näkymä työhuoneelta, maisemalankut ja fläppipeitto Samuli Råmanin käsialaa




Ja kun kerta on oppinut reflektoimaan tekemisään, niin olihan se tämäkin prosessipäiväkirja tehtävä.

Mytosemantiikan perusteet - julkaisuohjelma

 

JULKAISUOHJELMA

 Projekti: Osmolaisten maa /osa/ ”teema” /Tila

 Mytosemantiikan perusteet 1/10 /Kesken /Kevät 2023

 

Osmola 2/10 “tieto, karhu” Ei aloitettu /Syksy 2023

Metsola 3/10 ilma, sää” Ei aloitettu /Kevät 2024

Hiitola 4/10 “tuli, hirvi” Ei aloitettu /Syksy 2024

Ilpola 5/10 “eläimet, universaali” Ei aloitettu /Kevät 2025

Vuojola 6/10 “vesi, ympäristö” Ei aloitettu /Syksy 2025

Onnela 7/10 “maa, onni” Ei aloitettu /Kevät 2026

Päivölä 8/10 “valo, taivas” Ei aloitettu /Syksy 2026

Pimentola 8/10 “pimeys, kuolema” Ei aloitettu /Kevät 2027
Jäppilä 9/10 “jättiläiset, jumalat” Ei aloitettu /Syksy 2027

 

Koska kirjan teksti on aihepiiriltään sekalainen, osin hajanainen ja vaikeakin sekä outo, niin seuraavassa on sisällön tiivistelmät, josta voi saada yleiskäsityksen kirjan aiheista, koska otsikot eivät yksin kerro sisällöstä riittävästi, vaiikka ne onkin pyritty tekemään aiheen kannalta kuvaaviksi. Kirjasarjan nimi Osmolaisten maa tarkoittaa Suomen myyttistä kansanperinnettä, jota on tarkasteltu kansanrunojen avulla, mutta myös hyödyntäen alan tutkimustietoa ja muuta kansanperinnettä sekä minsiteriöiden tulevaisuusselontekoja.

Johdanto-osa pohjustaa suomalaisen mytologian selitesarjan osia 2-10, jota tarvittaessa vertaillaan kotikirjaston mukaiseen Senate-korpukseen eli muiden maiden mytologiakäsityksiin soveltuvin osin. Johdannossa on tulevaisuustutkimussovellus ministeriöiden tulevaisuusselontekoihin. Yhteys on tosin löyhä ja jää vaillinaisesti käsitellyksi, jotta itse pääaikeeseenkin joskus päästään käsiksi.

Kirjasarjan myyttisten toposten nimet on muutettu vähemmän hämmentäviksi, jotta nimet eivät suotta assosioidu niin helposti sovinnaisiin Kalevala-tulkintojen mukaisiin käsityksiin. Siksi Kalevala-topos on jatkossa sarjan nimikkotopos Osmola. Nimeä kansanrunous käyttää Kalevalan synonyyminä erityisesti oluen syntyrunoissa, jossa Kalevatar ja Osmotar esiintyvät toistensa kertosäkeinä.

Metsolan toinen nimi voisi olla Ilmola tai Ilmala, sillä kyse on Ilmarisen valtakunnasta ja ilman prinsiipistä. Tavoitteena on kuitenkin tarkastella osassa lähinnä säätä, vuodenaikoja muuttolintuperspektiivistä ja toukotöiden perusteella. Metso on suomalaismetsien kuningaslintu, osmolainen par excellence. Hiitola tulee sanasta Hiisi. Sen yhteyteen on laitettu hirviteema. Ilpola on eläinsatujen, faabeleiden ja zoeman kenttä, monet syntytarut liittyvät eläimistöön niin meillä Suomessa kuin muuallakin, joten Ilpola saattaa olla universaalein osio aihepiiriltään.

Ympäristöongelmista suurin tulevaisuudessa saattaa olla makean veden puute. Suomea kutsutaan ”tuhansien järvien maaksi” ja lisäksi maapinta-alasta suuri osa on suota. Suomi on siten vetinen  maa, Vuojola on myyttisankari Väinämöisen elintila, luonnehtivana elementtinä vesi. Niin imartelevaa kuin onkin, että J.R. Tolkien lainasi kansanrunouden sanastosta sanan Kontu teoksiinsa, niin olen sen turhien mielleyhtymisen välttämiseksi vaihtanut sanaksi Onnela. Onhan Suomi jostain kummasta syystä päässyt onnellisten ihmisten maan kärkisijoille. Kansanperinteen kannalta suomalaisten ylin onni liittyy terveenä pysymiseen. Päivölä on Hiitolan ohella sovinnaista nimisarjaa, ja edustaa teemaa jumalten juomingeista. Kalevalan vastapoolin Pohjolan olen vaihtanut Pimentolaksi ja jättiläisten maan topos on Jäppilä.

Kaikkia esitettyjä teemoja olen käsitellyt jollain tavoin edellisessä 10-osaisessa sarjassa, joista kolme ensimmäistä on julkaistu sekä paperisena että pdf-versiona. Loput seitsemän pelkästään pdf-versioina. Myös nyt suunnitteilla oleva kirjasarja Osmolaisten maa on tarkoitus julkaista pdf-versiona. Sarjan tavoitteena on käsitellä kokoamani suomalainen myyttisanasto yhteyksissään mahdollisimman perusteellisesti, säilyttää, uudistaa sekä yhtenäistää katoamassa olevan tiedon kirjoa ymmärrettävällä tavalla.

Mytosemantiikan johdanto-osassa on viisi pääotsikkoa: 1) Mytosemantiikan perusteet, 2) Kansakunnan tila ja tyytyväisyys, 3) Osmolaisten maa, 4) Ministeriöiden tulevaisuusselonteot ja 5) Viisaan idea. 

Keskustelu- ja ohjausapua työlle ovat antaneet syksyn 2022 eDelfoi työpajoissa Antti Kauppi ja Hannu Linturi sekä pajalaiset. Mirva Toivoselle ja Ilkka Råmanille lämmin kiitos proaktiivisuuden ja prediktiivisyyden asiantuntija-avusta.

Julkaisuohjelma perustuu kahdenkymmenen vuoden aikana keräämääni ja työstämääni aineistoon. Mytosemantiikan jouduin kehittelemään väärinkäsitysten välttämiseksi, koska semantiikka mielletään lingvistiikaksi ja mytologia filologien alaan kuuluvaksi. Tarvittiin kolmas, systeeminen näkemys synteesiä varten MOT.

 

Hiljaa hyvä tulee!

                                 

TIIVISTELMÄT  OSA 1/10

Mytosemantiikan perusteet
Kappaleessa pohjustetaan kymmensormijärjestelmän merkitystä myyteissä, jonka syväluotaava salaisuus á la Claude Lévi-Strauss paljastetaan  viimeisessä osiossa ”Viisaan idea”. Osio luo perustaa myös laajemmille ympyröille universaaleista, ja käärmeistä ennustaidon symboleina. Tekstissä kerrotaan, miten kotikirjaston abjektikirjat eli tsundoku johyibsy mytosemantiikan syntyyn. Tällä mielikuvaretkellä poikkeiltiin erilaisiin näkökulmiin kuten Karl Marxin myyttisten hahmojen struktuureihin. Naisen myyttistä roolia aihioidaan, ja loppukappaleessa paljastuu, miten suomalaisessa mytosemantiikassa korostuu naiseus tiedon ja viisauden lähteenä. Kyllä kohdetta on kovasti haviteltu ja tavoiteltu.  Lopuksi on palattu myyttisten toposten rooliin julkaisuohjelmana.

Kansakunnan tila ja tyytyväisyys
Tässä osuudessa on aihio Onnela-topokseen suomalaisista maailman onnellisempana kansana. Bruttokansantuote ja bruttokansanonni tarvitsevat rinnalleen bruttokansalaisuuden käsitteen. Tässä työssä esitettyä pyhää bruttokolminaisuutta on tarkasteltu mm. oraakkeleiden, mimesiksen, isomorfioiden, tulevaisuuskatsausten avulla ja aihioitu futureemilajeja. Seitsemäntoista lajia perustuu aiemmin Ulamolan lumossa esitettyyn sententiajakoon ja korpusmaisuuden tyyppikysymyksiin. Työpajoissa pohdittiin siilojen merkitystä kommunikaatiolle, lähinnä kyse on tiedon panttauksen ja avoimuuden välisestä ristiriidasta sekä viestinnän vajeista johtuvasta päällekkäisyydestä ja vajavaisuuksista. Siilot edustavat tietovarantoa, jota tavoitellaan kuin kansanrunojen kosintakohteita. Luodut tutumeemit eivät ole kohtalonkysymys, mutta ne auttavat jäsentämään monimutkaisten ongelmien eri ulottuvuuksia. Luvussa pohditaan myös ennustettavuutta.

Osmolaisten maaOsio on
mystisin tekstiosuus, jossa puhutaan semanttisista substraateista, joka kielitieteessä tunnetaan valtakielessä esiintyviä syrjäytyneitä ilmaisuja. Mytosemanttisena ilmiönä voitaisiin puhua relikti-idiomista. Pohditaan muutossyklejä ja myyttistä syvyyttä, työpajatekniikan olemusta, mytosemantiikan metodia funktiointeineen ja lopuksi väläytetään esille oslolaisten maan asioita.  

Ministeriöiden tulevaisuusselonteot
Suomessa tutkimusajankohtana 2022-2023 on yhteensä kaksitoista ministeriötä, myyttinen määrä. Nämä ministeriöt ovat saaneet nimikko-oraakkelin, vaikkakaan kaikkia ministeriöitä ei tarkemmin käsitellä, ja kokonaisuudessaan ei yhtäkään ministeriötä. Joistain ministeriöistä on valittu jokin ao. ministeriön alainen laitos edustamaan kyseessä olevaa ministeriötä. Erityinen huomio kiinnittyy siihen, että kansikuvan ”ennustajaeukko” on antiikin Providentia, joka selitetään ennustustaidon jumalattareksi, mutta joka oikeastaan on kohtalotar luonteeltaan, ja jonka attribuuttina, määreenä kuvataan maapallo.

Pallon ja sen asukkaiden kohtalo on naisen, Providentian käsissä. Kansikuva esittää Prudentiaa, jonka attribuutteina on peili ja käärmeet. Lisäksi kansikuvan hahmo on pukeutunut pitkällä huivilla kiedottuun Apollonaamariin. Prudentian aisaparina on usein Justitia miekkoineen ja vaakoineen. Ministeriö ovat lyhenteineen seuraavat:

Sosiaali- ja terveysministeriö STM
Oikeusministeriö OKM
Ympäristöminisiteriö YM
Maa- ja metsätalousministeriö MMM
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
Liikenne- ja viestintäministeriö  LVM
Valtiovarainministeriö  VVM
Oikeusministeriö OM
Sisäministeriö SM
Ulkoministeriö UM
Puolustusminisiteriö PLM
Valtioneuvoston kanslia VNK

Viisaan idea 
Keskeiskäsite mytosemantiikassa on meemi, joten kappaleessa puhutaan futureemeista ja tarinameemeistä sekä meemien maailmasta. Lisäksi viisaan ideana on kehitelty duktioita ugramen kautta tarkastellen. Pannahisen mimetiikka on ennustaidon kuvausta, ajateltiinpa ennustaminen sitten proaktiivisena, varautuvana toimintana tai prediktiivisenä analyysinä. Antiikin maailma tunsi käärmeet ennusmerkkeinä, suomalaiset tietäjätkin ovat pitänee käärmeitä aljoeläiminä, elätteinä. Pannahinen on käärme, mutta se on edustanut muutakin. Entisaikain myyttinen tiedonlouhinta tapahtui kosioimalla tuonpuoleista. Kosimisen laadun tarkempi selvittely siirtyy osan 2/10 teemoiksi. Aiemmin esitetty oraakkeli/sibyllarinnastukset ministeriöihin täydentyvät suomalaisen vanhan kansanrunouden kosintakohteilla. Mallin vuoksi jokaiselle ministeriölle on nimetty nimikkokosiotopos, aikansa tiedon siilot. Lopuksi kerrotaan kansiaihiosta eli mitä on opiomantia eli käärmeistä ennustaminen. Kosittavat topokset nimikkoministeriöineen:

 

Akkalasta kosinta – Maa- ja metsätalousministeriö
Apsusta kosinta – Työ- ja elinkeinoministeriö
Taivaanvalojen kosinta – Puolustusministeriö
Ilmanimmen kosinta – Tie- ja liikenneministeriö

Konnusta kosinta – Ympäristöminisiteriö

Koskelta kosinta – Oikeusministeriö

Kilpakosinta – Opetus- ja kulttuuriministeriö

Pohjanneidon kosinta – Ulkoministeriö 
Hiidestä kosinta – Valtiovarainminisiteriö
Suomettaren kosinta – Sisäministeriö 
Tuonelta kosinta – Sosiaali- ja terveysministeriö 
Ylpeän tytön kosinta - Valtioneuvoston kanslia.

Yritän välttää puisevuutta.

Vanhaa sekä uutta

Viimeiset vuoteni vietin Pöllölaaksossa. Kuva ja piirros sekatekniikka Marita Råman

Vieraita odotellessa, asetelma (kuvan taulu öljy kankaalle, Samuli Råman), kuva Marita Råman

Työhuoneessa on menossa muuttolaatikoista löytyneiden papereiden lajittelu. Sieltä löytyy jos jonkinlaista paperia, mm. aarrekartta vuodelta 2018, jonka yhteydessä olen funktioinut ties mitä. Ehkä muisti palautuu pätkittäin, mitä olen mahtanut ideoida. 
Joten tiedoksi, huviksi ja hyödyksi muillekin vilaus salaisista kansioistani.

Aarrekartta vuodelta 2018, mrå

Funktiointia elämänkirjosta, mrå

Jossain vaiheessa varmaan musitan, mitä oikein olen tuumannut, näyttäisi olleen eksperimentti siitä, miten elonkaava kääntyy näppärästi aisapareiksi ja sitä kautta merkityslajeiksi ja viitokkeeksi. 

 

Helmikuun aarrekartta ja reflektointia

Helmikuu 2023 aarrekartta 1-2.
Alareunassa on teksti "Tummien ja vaaleiden pintojen leikkiä"

Hops eli henkilökohtainen opintosuunnitelma

Näinköhän Ilkan sulkapallomailat ja pelipaidat ovat kohta vaarassa, sillä tein hopsin ja turmelin Ompun kierrätyksestä jo valmiiksi leikellyn Espoon kuvataidekoulun 30-vuotisjuhlajulkaisun Kärpänen - Pyrähdyskiä Espoon kuvataidekoulussa. Siitä päätin tehdä itselleni opintosuunnitelman ja harjoitusohjelman samalla. Sieltä löytyi 27 osatekijää, joista loihtaisin oman haavemaailman ja tavoiteohjeman kuvallisille pyrkimyksilleni. Pikakurssissa on kolme maailmaa teloksineen. 

I Maailma - Linnut/Tahtotila

Työtila: 
- Tila itselle/hänelle 
- Kaduilla ja kujilla 

- Näkymää puutarhassa

Hengenlento: 
- Hei kattokaa se lentää 
- joutsenet, rantaelämää
- linnunpesä

Muotoilu: 
- kuviollisia pintoja
- kutsurumpu punasavesta

- savitarina

II Maailma - Työt/kuvat

Tekniikka (abjektit ja kiinnostavimmat):
- valopiirros -> kollaasi 
- sokeriakvatinta -> tempera
- majolikatekniikka -> sekatekniikka 

Mielikuvitus (aiheet, virikkeet):
- animaatio scifi-minimaailma
- hyvä ja paha taruolento - Minotauros
- Espo - tulevaisuuden kaupunki 

Väritys (värit, välineet): 
- levykannet
- värillisiä pelipaitoja
- ystävyyden väri ja muoto

III Maailma - Kalat/alitajunta

Mestarit (taidekirjat):
-Esittävästä abstraktiin 
-Mitä maalaisin?
-Mihin tyyliin?

Harjoittelu (työtila)
- valtameri

- toistoa, liikettä 

aikamatka, ihminen & liike

Mielikuvat (alitajunta): 
- kalajärven kalaparvet

- kylmää ja lämmintä 

- kilpikonnan, sammakon, liskon tai käärmeen näkökulma

Helmikuu 2023 aarrekartta 2-2

Reflektointi

Aarrekartta lokakuulta 2013

Rapiat yhdeksän vuotta sitten tehdyssä aarrekartassa on samoja elementtejä kuin nyt helmikuun kartassa 2023.  Sarja 10-10-10 on kokeilu erään elämäntapaoppaan mukaisesti. Kiinnostavasti siinä on tähdellä merkitty tekeväni merkinnän kiitosvihkoon, jossa kiitän mahdollisuudesta tehdä taidetta ja olen liittänyt siihen säilytystilan tarpeen. Jossain itsevarmuuspuuskassa olen merkinnyt myös samaan sarjaan toiveen siitä että olen klassikko jo syntyessäni, toiveena tehdä eloisia kuvia. Toinen teema koskee liikuntapyrkimyksiä. Viikkoja, kuukausia, vuosia on tuosta kulunut, jälleen uusi vuosi käynnistynyt - mutt työtila hankittu vihdoinkin. Joten tammikuun aarrekartta 2023 toteutui rivakammin kuin tämä vuoden 2013 sepustus.  

Alitajunta on veikeä ilmiö ihmismielessä. Olen kirjannut enteellisesti "Ajattele akka parasta lahjaasi". Tuolloin olen varmaan tietoisessa mielessäni odottanut joulupakettiin kirjaa, mutta alitajuntani on saattanut ymmärtää asian toisin. Ehkä parhaat lahjani ovatkin kuvallisen luovuuden saralla. Onhan sitä ainakin kokeiltava tosissaan kerran elämässään. Vitsiaarteet kummastuttavat nyt, olen varmaan yrittänyt sillä pitää mielialaa yllä, tai sitten valeminuutta reippaana joviaalina ihmisenä. Nyt olen heittämässä vitsi- ja kaskukirjat menemään, koska ne oikeastaan kyllästyttävät. 

Hyvät vitsit ovat harvassa ja niin on erityisen hyvät taiteilijatkin. Keskisarjaa on pilvin pimein.