UKRAINAN SOTA 

 

Venäjä aloitti sotatoimet eli ”sotilaallisen operaation” torstai-aamuna 24.2.022. Siitä alkoi vimmattu spekulointi, mitä tämä tulee merkitsemään Suomelle ja Euroopalle. Kertaakaan ei kukaan kommentoijista  ole esittänyt, että Naton jääräpäinen joustamattomuus diplomaattisissa neuvotteluissa oli osasyyllnen hyökkäykseen. Luultavasti lupaus Ukrainan lupaus puolueettomana alueena pysymisestä olisi antanut mahdollisuuksia diplomaattisten neuvottelujen jatkamiselle.

Toinen osasyy eskaloituneeseen tilanteeseen on ollut Euroopan Unionin myöskin periksiantamaton kahdeksan vuotta jatkunut pakoteruljanssi. Sitä voi kyllä hyvällä syyllä sanoa hidasälyisyydeksi. Jos jokin ei toimi, niin ei se toimi pitkitetyssäkään ajassa. Sille on suomeksi sanontakin; Hakataan päätä seinään. Nyt kun on käynyt kuten väistämätöntä oli, kuulee hurskasteluja. Enpä olisi uskonut! Diplomaattisiin neuvotteluihin kuulunee ns. vastaan tuleminen.

Varmaa on, että Nato on laajentumishaluinen instituutio. Siinä Putin tuskin on väärässä.  Miksi Naton valtapyrkimyksiä ei kukaan kauhistele? Mikä erinomainen typeryys saa kuvittelemaan, että sotahullu ja rahanahne kansakunta olisi demokratian ja vapauden airut ja tae. Amerikkalaiset kyllä haluavat uskoa niin, niin heille uskotellaan ja sen myötä myös muille. Jos maailmansota halutaan välttää, niin Luojan tähden, ilmestyköön jostain pian joku viisas merkittävään valta-asemaan. Nykyinen politiikka ja poliitikot eivät siihen pysty. Sota on aina tyrmistyttävä tapahtuma ja raskas kokemus sen osapuolille ja usein myös monille aivan viattomille ja ulkopuolisille tahoille.

Siis vähemmän uhkakuvilla spekulointia, enemmän malttia, tasapuolisuutta, viisautta ja harkintaa. Nyt jos koskaan kannattaa opetella olemaan kieli keskellä suuta ja harkitsemaan sanojaan. Voi typeryyttä, voi onnettomia sodan jalkoihin joutuneita. Loppukoon tämä sota lyhyeen, vaikkapa sillä, että Venäjä saa revanssinsa, jota halajaa. Nato ja Euroopan Unioni on pullollaan umpiluista sakkia sotaintonsa kanssa. Ellei Venäjä valloita, niin Risto J. Penttilät kumppaneineen ovat ilmeisesti avosylin työntämässä Suomen maata Natolle eli amerikkalaisille.Miehittää voi verettömästikin, ja Nato lienee sen alan invaasiomestari. 

Eiköhän viisainta, mitä voi tässä tulenarassa tilanteesa tehdä, on pysyä puolueettomana. Lavrov sanoi sen aika selvästi. lehdistö ei ollut käsittävinään. Ei se uhkaus ollut, se oli toteamus, vissi sellainen. Jos minä olisin Putin, tietyt hanat sulkeutuisivat Euroopalta, olisivat sulkeutuneet sodan sijasta jo aikaa sitten, ja kas, jopa olisi tullut neuvotteluhalukkuutta.  Sotaa ei pitäisi missään olosuhteissa millään tavoin tukea, humanitaarinen apu on eri asia. 

Rukoilen siis, että sota loppuu lyhyeen tavalla tai toisella. Älköön se jatkuko pitkään ja leimahtako maailmansodaksi, vaikka se sopisi paremmin kuin hyvin Natolle ja sen kumppaneille. Sillä todettuhan on jo tuo täydellinen diplomaattinen kyvyttömyys hoitaa asioita. Halusitte tai ette, maailmanrauha on nyt Putinin harteilla ja tahdosta kiinni! Eikä hän ole niin paha, kuin mitä mustamaalataan. Kyllä Trump saattoi ihan vertoja vetää. 

Tilanne ei ole ainoastaan vakava asia, se on kauhea ja tyrmistyttävä osoitus ihmisen kyvyttömyydestä toimia viisaasti ja rauhanomaisesti.  Minä en ole lainkaan vakuuttunut Nato-osuuden viattomuudesta tässä sopassa. 

Herran haltuun siis, alan pelätä pahinta, Natoa kammoan kuin ruttoa, sillä sitähän se edustaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mietteesi.

Hyvää pääsiäistä Hiljaisesta huoneesta

 Kun elämä on rajallista, on lohdullista saada perspektiiviä aikakäsitykseen. Palatessani maaliskuun tiputussessiosta, huomasin Kolmiosairaa...