Ennakoi tuleva tilanne

Perhevitsinä lapsuudessani aikanaan oli, kun kehotin perhettäni ottamaan huomioon tekojen seuraukset sanoilla "ennakoi tuleva tilanne". Siitä tuli vitsi ja lentävä lause perheeseen, kun huomattiin mokatun. En tosiaan ymmärtänyt, mitä nauramista sanomuksessani oli. Enkä muutoinkaan, kun kerta toisensa jälkjeen jouduin toteamaan, etteivät useimmat ihmiset nähneet nenäänsä pidemmälle, ja ihan kuin heidän tajuntansa ulottumattomissa olisi syyn ja seurauksen suhde. Minua vain kaukonäköisyyteni vuoksi pidettiin outona. 

Ei sentään farssi, kuten Suomen hallituksessa, joka on toki ennakoinut, yrittänyt ainakin, hyvin hämäläisesti eli jähmeästi reagoiden tosiasioihin, mutta sitäkin nopeammin, hutiloiden ja harkitsemattomasti pakotteita keksien seurauksista piittaamatta. On tahallaan ummistettu silmät vaihtoehdoilta, vastalauseilta, tosiasioilta taloudellisten seuraamusten suhteen. Valheita, tumpelointia ja vääristelyjä on syydetty ja niitä on riittänyt. Rokottamattomista on tehty kulakkeja, joita kohta aletaan ilmiantaa ja eristää internaatteihin. 

Mutta miten ilahduttavaa onkin huomata, että pikku hiljaa lääkeviranomaiset itse alkavat huomata lyhytnäköisen toiminnan haitat. Covid-rokote oli hätäapu, jota virus on nyt oppinut sietämään, ohittamaan. Israel on pistänyt toivonsa rokotteisiin, ja jo ehtinyt osoittaa, ettei kolmaskaan rokotekierros anna suojaa kuin neljäksi kuukaudeksi, jos sitäkään. Joko alkaa riittää tämä rokoteherännäisyys? Lahko mikä lahko. 


Ja bingo, lukion biologian opinnoillakin voi ihan hyvin päätellä, miten käy jos elävän olion luonnollista immuunivastetta ropeloidaan ja pönkitetään keinotekoisilla keinoilla riittävän pitkään. Ei ihminen pärjää tietämyksellään, ellei jonkinlaista nöyryyttä ole! On myös alkanut kuulua ääniä sen puolesta, että tukalasta tilanteesta tulee selvitä sairaanhoitokapasiteettia lisäämällä, ei koko kansakuntaa rääkkäämällä.

Tyrmistyneenä olen myös seurannut tuota hallituksen "nopeaa reagointia", joka on varsin outo ilmaisu todellisuuteen verrattuna. Juottolat ovat saaneet armon, mutta teatterit ei. Miten muka humala suojelee ja antaa paremma suojan kuin hyvin järjestetty näyttämö turvaväleineen?! Kyllä tuo ajattelu on jatkettuna tahallista tuhmuutta sanan molemmissa merkityksissä. 

Taisi todella käydä niin, rokoteherännäisyys sai nöyryyttävän takaiskun, taisin mainita siitä, varoittaa, yritin estää tulevan tilanteen. Ylistetty olkoon täti aurinkoinen! Minä en sitä kolmatta rokotetta ota. 
En vaikka loppuikä pitäisi olla kulttuurin ulottumattomissa ja uupuisi hengen lento. 

Niin, olen opiskellutkin ennakointia, liikeenjohdollisesti sitä nimetään strategiaksi ja/tai visioksi. Ei se sen kummempaa, päätöksissä on riskinsä ja aivan varmasti seurauksensa. Enää voi vain toivoa, että Suomi ei syöksy takaisin kurjuuteen, hyvinvoinnista ei voi enää puhua. Mutta jos vaikka tyydyttävälle tasolle päästäisiin. Sen aluehallintouudistuksen tosin olisi voinut tässä jamassa unohtaa! Se vasta kaikkien aikojen rahareikä tulee olemaan! Ja toisin kuin luvataan, palvelu takuuvarmasti huonontuu, koska ei riitä rahat eikä tekijöitä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mietteesi.

Hyvää pääsiäistä Hiljaisesta huoneesta

 Kun elämä on rajallista, on lohdullista saada perspektiiviä aikakäsitykseen. Palatessani maaliskuun tiputussessiosta, huomasin Kolmiosairaa...