Elintasosurffaus 

Vastustan tätä nykyistä käytännettä, jossa asetetaan merkityksiä toisen sanoihin, sellaisiakin mitä toinen ei ole tarkoittanut. Hyvinvointivaltio, joillainen Suomi oli, ja joka se kuvittelee edelleen olevansa, vaikka ei enää ole,  on tullut rahahanojen kanssa tiensä päähän. Kovat ajat koittavat ennemmin tai myöhemmin. On niistä selvitty, kohtuuttomista sotakorvauksista ja 1990-luvun pankkikriisin aiheuttamasta itsemurha-aallostakin. Hallitukset viis veisaavat, jos ties mitä arpia jää kansakunnan muistiin pakkoraadannasta. 

 Elämä jatkuu kuten sen tapana on! 

Tavallista on myös ummsitaa silmät ikävältä totuudelta. Yksi sellainen ikävä totuus on itsekkyys ja tositen hyväksi käyttö. Jaloutta ei aina arvosteta, sen sijaan saatetaan pyrkiä häikäilemättä hyväksi käyttämään. Jo kiinalainen viisauskirjallisuus I Ching vuosituhansien takaan neuvoo olemaan varovainen hädänalaisten auttamisessa, koska osa ihmisistä käyttää toisten hyväntahtoisuutta tietoisesti hyväkseen, toisin sanoen loisivat. 

Ihminen on biologinen olento, bioyhteisöissä,  so. luonnossa on vakiona tietty määrä loisintaa. Odotan hieman sarkastisin tuntein, milloin biologian opiskelu tai siitä kirjoittaminen kielletään,
se kun saattaa paljastaa joitain befavioristisia luonnonlakeja, jotka jollain tasolla lymyävät myös ihmisen alitajunnssa sieltä sopivasti esiin tunkemaan.

En myöskään kannata hyväntahtoisuuteen pakottamista. Sellainen ei synnytä muuta kuin katkeruutta. Ja jostain syystä minulle teki todella pahaa katsella ministeri Haaviston esitystä eli liikutusta (saattoi olla aitokin, mutta miksi minusta se ei ollut uskottavaa!) Mitä erityisen liikuttavaa, paitsi propagandisistisesti kyllä, on muutaman viikon ikäisessä evakuoidussa, joka ei tajua tuon taivaallista elämän menosta ympärillä. Sellaiset esitykset koen jollain tavoin tavattoman halpamaisina, lasten hyväksikäyttönä propagandan hyväksi. Jotenkin minusta koko episodi oli vastenmielinen ele pohjustaa lisäevakuoitavia. 

Koska hallitus on ylen tyhmä näissä kielenkäytön semanttisissa kysymyksiussä, niin selvennän. Kritiikkini ei kohdistu millään lailla afganistanilaisiin, jotka todella ovat hätää kärsimässä. Missä määrin omaa syytään, kun valta on lipsunut talebaneille, siitä ei arvioita näy. Mitä itse sanaan elintasosurfaus tulee, niin minusta se on epäonnistunut viittaus loisintaan. Vieraaseen maahan ja kultuuriin siirtyminen on stressaava kokemus, joten vaikka haaveilisikin, monesta ei ole Jerusalmein suutariksi vaeltamaan eri paikkoihin, missä vain vähällä pääsisi. Sillä todellisuudessa luksusta elämä ei ole tukirahoilla, uppo-outona, paikallista kieltä taitamattomana ja vieroksuttuna. 

Varmuuden vuoksi korostan, että kotimaisiakin elintasosurfareita on. Oikeasti on myös avustuksiin perehtyneitä lähes ammatimaisesti toimivia tahoja, jotka osaavat nyhtää rahaa lähes tyhjästä, ja kaikenlaatuisilla tarinoilla, valheillakin.  Pakolaisstatuksella  ei tämän pummitoiminnan kanssa ole mitään tekemistä. Legalisoitua pummaamispolitiikkaa on silti olemassa, demarit erityisen hanakasti sitä suosivat, se helppoa on kun kansa ja muut maksavat! Tunteilla on helppo mässäillä, kun se tapahtuu toisen kukkaron kustannuksella. 

Miksi ei voitaisi kannustaa toimivien hyväntekeväisyysjärjestöjen perustamiseen? Niin kuin natomaa Amerikassa, jossa tavallinen köyhä ei kahdellakaan työllä pärjää hyvin, ja jokainen vakava sairastuminen vie talouden katastrofiin. 

Kuka kertoisi, mikä on Amerikan pakolaispolitiikka? Laittomia siirtolaisiahan siellä on pilvin pimein halpana työvoimana. Saako siitäkään puhua? Paperittomuus se vasta ihmisarvoa halventavaa onkin, ja ihmisen käyttäminen kerjuukerulina myös.