Nukketeatteri Ilpola saa ensiesityksensä lauantaina 17.7.2021. Syntyi ex tempore kierrätyskeskusmateriaalista, kustansi 2€. Idea ja hahmototeutus eilen, näyttämö tänään, tarina yöunien aikana ja esitys huomenna. Kas siinä vauhti, jolla toimeen tartutaan, kun aika on. Kuva ja hahmot Msrita Råman.

 

KESÄHELTEET LAPSETTAVAT - NUKKETEATTERI ILPOLA SYNTYI

Toinen (kolmas) lomaviikko on lopuillaan, ja pääsin roinanraivausmoodista vihdoin luovuuden areenoille. Nukkehahmojen teko on työlästä tottumattomalle, mutta helppoa kekseliäälle. Pienille lapsille ei tosin tohdi kertoa, miten nukkeni ovat syntyneet. Näyttelyseurue vain ilmestyi tyhjästä ja pyysi lupaa esiintyä. 

Esittelyssä todettiin, että joukko muodostuu seuiraavista hahmoista. Teatteriseurueen johtaja on Jaana Jänönen, Muita jäseniä ryhmässä ovat Rohmu Sarvijäärä, Tapio Haltija, Pirnsessa Pippa Pörriäinen, Sulo Nallukka, Sakke Sammakko, Mauri Mustahiisi, Kauko Rok-Lintunen, Ellu Katti, Kille Kilpikonna, Heimo Iso-Hirvinen, Jekku Koira-Moilanen, Leo Pikku-Jellona, Liekki Louhia (on huonossa kunnossa talitiaisten hyökkäyksen jäljiltä, mistä voisi kyllä luoda gore-tarinan, tintit olivat nokkineet Louhialta silmän päsätä), Kotipesä. 

Näytelmä on vielä kirjoittamatta, näyttämö on valmis. Mutta jokin salapoliisikertomus siitä tulee, kun Rokin pesä on ryöstetty ja rosvot olisi saatava kiikkiin. Ykkösepäilty on tietenkin Rohmu Sarvijäärä, jolla on suuri suu ja möhömaha kuin paraölla.

...

Parkkipaikan autoprobleemi siirtyi periaatteella "antaa vahingon kiertää". Espoon kaupunki vastasi, ettei voi tehdä mitään, ellei hallituksen puheenjohtaja suostu ilmoitusta tekemään.

Mietiskelin sitten, mikä saa kadehtijain silmissä mökkimme näyttämään "ökymökiltä". Rakentamisoikeuttahan emme ole väärin käyttäneet, kuten aika moni muu alueella. Sääntö on yksinkertainen, kaikki kiinteästi katettu ala katsotaan rakennetuiksi neliömetreiksi, siirrettävät kasvihuoneet eivät kuulu niihin. 

Meillä on ilmeisesti niin, että tietääkseni meillä on alusta asti ollut keskellä pihaa suihkulähde, alkuun alueella oli muutama muukin, yksi sellainen, jota lasten kanssa naureskelimme mahtisuihkulähteeksi, ja meille tuli siitä truutasta aina hyvin hilpeä ja hulppea olo. Arvostimme! Meidän liruloru ei ole mitään siihen verratuuna. Solisee se kyllä kivasti!

Muutakin silmänkaivikkia ohikulkijoiden silmissä saattaa olla. Sekin että piha on kaunis ja taiteellinen. Siinä on avara ulkokuisti, joka on arkkitehdin idean koko clou. Sen lisäksi on kaksi perkoilaa, toinen riippukeinua ja humaloiden kasvatusta varten, toinen ruokailu- ja illastustilana. On kaksi patiota pöksineen (kasvihuoneet, joissa toisessa kasvatetaan kasveja ja toisessa luovuutta). Kaksi askartelutyöpistettä ja yksi työpaja-alue. Tietysti kukkia on paljon, myös pensaita ja puita. Mikä puutarha se olisi, ellei olisi? Kivettyjä polkuja on pääväylä, joka jakautuu kahdeksi sivupoluksi. 

Piti aikanaan kyetä leikkimään hippaa ja kuuruupiiloa, kulkemaan kiertotietä, jos pääreitti oli tukossa. Lisäksi on tietysti varapolku talon takana. Kun katselen suunnitelmaani, hyvin on kestänyt suunnitelma lähes kolmekymmentä vuotta. Ai niin! Ja sitten se onnenonkamoisena oleva iso graniittilohkarekin vielä piskuisessa pihassa on , sen jättikoivun kupeessa. Kiitos ystävällisen jättimaansiirtokoneen suosiollisen myötävaikutuksen. Karjalaisperinteitä vaalien tärkeää on koivun, veden ja kiven liitto, siinä on syviä merkityksiä takana, esi-isien uskomusmaailma.  Mikä oudointa ja oleellisinta, piha on kaikesta tästä huolimatta tilavan tuntuinen, on peli- ja aurinkonurmikkokin. Tämä johtuu siitä, että omin käsin ja kottikärryllisin piharakensin rinteen kerrokselliseksi kolminaisuudeksi, pienoismaailmaksi, jossa on ylinen, keskinen ja alinen. Joskus oli koristeina satoja keramiikkajoutseniaksn.Ihan vain huvin vuoksi!

Yleensäkin, kun suunnittelen, pyrin tekemään sen niin hyvin, ettei alituiseen tarvitse suunnitelmaa muuttaa. Mutta sen jouduin muuttamaan teemasapaluunassani, että kulmahuoneeksi ei tulekaan kaunokirjallisuus, vaan mytologia. 

Syvälle syöpynyt, Samuli Råman, ja Maritan taiteenhaltijat kesälle 2021. Kuva ja pullonhenget kesältä 2021 (mrå)

 PÖSILÖ ITSEAPUOPAS

Ensimmäinen kesälomaviikko on alussa. Kesän taiteilijanuket ovat valmiita, ensimmäisenä ideana on tehdä vanhaan tapaan kuvasalkku.Korsitelua varten olen ostanut kympillä nappeja. Sitä ennen olen kaavaillut uutta loppuelämän runomatriisia, jossa on budjetoitu kotikirjaston pohjalta meeminen sapluuna kuinka olla ja elää klassiseen kuolinikään asti eli 84-vuotiaaksi. Lisäeläkkeen sästöinä tosin olen budjetoinut 90-vuotiaaksi saakka. Verenpaine on jännä, se pomppasi hetkeksi lukemaan 204/114, mutta käväisi eilen illalla jo lukemassa 149/98. Heittelee siis, tai kuten neurologi sen ilmaisi, veri kiertää aivoissa hyvin (väitti tosin sen olevan lahjakkuusominaisuus, joka sitä verta siellä aivoissa kierrättää). Pulssi on vakaa ja pysyttelee välillä 70-80.

Joka tapauksessa aion keskittyä jatkossa harrastuksiin, lukemiseen, lököilyyn ja siinä ohessa saattaa jotain taiteellisempaakin syntyä. Opettelen laulamaan ja säestämään hanurilla sutartiné-lauluja. Kuten:

Kazilio! Kazilio! Onpas kaunista, Kazilio! Kazilio! Miksi ryyppäsit Kazilio! Kazilio! Lakkisi Kazilio! Kazilio! Kazilio! Ja mökkisi, Kazilio, Kazilio! Humputtelit Kazilio! (suom. Lauri Harvilahti)

Minä olen humputellut liikaa vuosikausia keräilemällä itseapuoppaita, on aika tutustua niihin, vaikka eipä useimmissa juuri ole hurraamista. Luin esilomalla eli ollessani vapaalla ennen varsinaisen loma-ajan alkua kirjaa Oletko onnellinen – 10 oivallusta onnelliseen elämään. (Barbara Berger). Tästä nami-nami kirjasta ei ainakaan minulle ollut apua yhtään, muutama oivallus tosin syntyi, tai oikeastaan vain yksi, mutta hyvä.

Kirjan lopussa on lukukappale ”Halua sitä, mitä sinulla on”. Piti pohtiman mitä puuttuu, se on selvä, vaikka olen ollut osa-aikaeläkkeellä jo lähes viisi vuotta, niin työltä ei juuri jää aikaa tai voimavaroja mihinkään muuhun. Mikään ei varsinaisesti estä minua jäämästä kokotoimiseksi eläkeläiseksikään, mutta olen päättänyt jatkaa 68-vuotiaaksi, kun kerta tälle tielle läksin. Loppua kohti tosin oli pyrkimys hiljentää vauhtia, mutta meno muistuttaa sen sijaan kiihdytysajoa. Piti myös itseapu-oppaan avulla kuvitella, mitä haluaisi, jos nyt jo olisi täydellinen tilanne onnelliseen elämään.

Se hyöty pösilöoppaasta oli, että sain virikkeen laatia loppuelämän suunnitelman uusiksi. Lähestyin aihetta neuvon mukaisesti  periaatteella kartoittaa mitä minulla jo on. Minulla on kirjoja, sekä lukemattomia että luettuja. Joten järjestin mökillä kirjat, ja luokittelin ne oman maun mukaisesti OKI-luokkiin (Oma kirjasto). Ja nyt tulee se suuri paljastus, miltä näytän kirjastoni perusteella. Isossa kuvassa aion olla tällainen loppuikäni. Urmistaudun, ja aloitan vihdoin Samulin Qigong-ohjelman. Ensimmäisenä eksperimenttinä on testi, laskeeko verenpaine sillä?

OKI-luokitus ikääntymisprojektin ohjenuorana.

 

Olen halunnut saada vapaan tutkijan statuksen. Sen olen saavuttanut, pääteokseen tarvitsen aikaa, mutta käytettyäni yli kymmenen vuotta kaiken liikenevän vapaa-ajan tutkimustyöhön, niin tämän kesän ajattelin levätä, liikkua, laihtua ja saada verenpaineen kohdalleen ja ylikierrokset seis. Lisäksi haluan oppia askartelemaan, toinen lapsenlapsi Väinö on oppinut jo jokeltelemaan, ja hymy on hurmurin hymy. Hän ilmiselvästi pitää minun jutuistani.

OKI-luokitus meemilajianalogioina. Korkeimman tason abstraktio.

Varia on luokiteltu demoniseksi, koska lukemattomia on aina vain enemmän kuin mitä ehtii lukea ja prosessoida, ja toiseksi tähän luokkaan kuuluvat kirjat on vaikeaselkoisia, pirun vaikeita luokiteltavia genreltään. Ja epäilemättä se on myös dualistinen ruutu, jonka embryosta erkanee aikanaan ylimääräinen ELEELLISYYSMYTEEMI, pyrkimyksiä moneen suuntaan. 

 Demareitten oikeudentajun mädännäisyys

On selvinnyt, että epäionnistunut tieliikennelain uudistus on tuottanut laittomuuden mmahan, jossa röyhkeys se on joka jyllää, ja jossa mikään laki tai jhärjestys ei päde. 

Espoon Puolarmaarin siritolapuutarhassa vallitsee outo meininkio. Hallitus suosii häirkkölä ja jopa kaikin keinoin yrittää auttaa, miten liikenteestä pois otettu ajonuevo voi olla vuosikausia parkeerattuna samalle paikalle vähäisii  parkkipaikkoihin. Ajoneuvo on jököttänyt nyt samalla paikalla lähes kaksi vuotta. Hallitus ei ole pyynnöistä ja vastuustaan huolimatta tehnyt asialle mitään. Eilen omsitaja kävi kääntämässä sen toisin päin ja valehteli päin namaa vievänsä sen tänään katsastukseen. Mutta häipyi sitten eikä ajoneuvo ole siirtynyt minnekään, tukkii edelleen ajoväylän.

Hallitukseltas tuli vielä muka-vakuutus että ajoneuvonn omsitasja on luvannut siirtää autonsa pois. Kun vaadin siirtämään heti, niin meispuolsiet vain vakuuttelivat, että huomenna hän sirtää. Aspergerina tiesin ja tunsin selvästi kuin ajatuksenlukija, miten kaikki valehtelivat. 

Soitin poliisille, neuvonta kärsivällsieseti selitti, miksi  asialle ei voi poliisi tehdä mitään.
Yleisen käsityksen mukaan tämän laittomuuden mahdollsitaja on kansanedustaja Kimmo Kiljunen, demari. 

Viimeiseksi mahdollsiuudeksi jää tietenkin hallituksen vaihto yhtiökokouksessa ja pysäköintivalvontasopimusken teko. Kimmo Kiljunen, ellei tämä laittomuumahdollisuus nyt lopu, niin vahdin kuin haukka tekemisiäsi loppuikäsi, ja kuten Martin n vakuuttanut, virheitä tekeveät kaikki.  Ehkä, mutta minulla raivostuneena äly leikkaa! Osaan tulkita myös lakia!

Syy härskiin autonsäilytyskäytökseen on selvinnyt, kylälle on syntymässä homoyhteistö, ja ajokin pääsuosija hallituksessa kuuluu tähän yhteisöön samoin kuin ajokin omistaja. Kas kun ihan mitä vain läpiä päähänsä ei kannata minulle kertoilla. Eikä varsinkaan olla hävytön asialliseen kysymykseen vastattaessa.

Katsastamaton auto pois Orvokkipolun parkkipaikalta tai hallitus uusiksi!  Kaikkia ei ehkä hallituksen Halonhakkaajapolun parkkipaikan omiminen ja mekastus oman reviirin suojelussa miellytä. Luottamustehtävä ei tarkoita oman edun varjelemista toisten kustannuksella eikä mitä erilaisimpia kostotoimia vain sen vuoksi ettei ehkä pidä jostakin tai jostakusta.

Varoitin ilveilijää, jos auto ei siirrry, niin minun on valta, sananvalta. Varma on ja seitsemän vuoden yliopisto-opinnot aiheen parissa, harrastuksena retoriikka kymmenvuotisaasta lähtien, valheiden tunnsitamiskyky synnynnäistä. Löin vetoa paikallisen härskihartikaisen puheisiin uskoneen kanssa. Autoa ei ole edes aiottu siirtää muuta kuin mitä se pilkalla toisin päin samassa parkkiruudussa. Tänään se mukamas piti viedä katsastukseen, mutta koko miestä ei näy mailla halmeilla.

Hallitus on puheenjothajan suulla julistanuit, ettei alueelle tahdota parkkivalvontaa! He siis edustavat anarkiaa. Anarkismi tunnetusti johtaa vahvemman valtaan ja terroritekoihin. ämöän parkkivalvonnan alasajon apostoli ei todella ole mittavalla älyllä varutettu. Saattaa olla että rakennusvalvontavirasto kiinnostuu joistakin ovaltaisuuksista alueella, ellei hallitus halua toimia tehtäviensä tasalla.

Rakennusalalla vuosia toimineena sitä havaitsee herdfästi laittomuudet.