Torikan alter ego


Vahingossa tuli katsottu Masked Singers -ohjelman päättöjaksoa. Harvoin on ollut niin hauskaa kuin etsiä aiempia bilepandan numeroita netistä. Tietenkin oli myös hyvä tietää lapsenlapsi Eliaksella olevan sama syntymäpäivä kuin Bilepandalla ja Madonnalla. Bilepandan supervoima taittaa todella olla liikuttavuus sekä liikuttaminen, eikä liikkuvuudessakaan ole moittissita. Siinä menossa hieman vaikeaa uskoa miehen maskin takana olevan mietiskelevä, filosofinen. Että miten ehtii pysähtyä tarpeellisen pitkäksi aikaa? Ei ihan heti tule pohdiskelu mieleen tästä hahmosta. Korkeataiteen rinnalla Torikassa on selvästi aimo annos showesiintyjää.

Erityismaininta on kyllä annettava ohjelman puvustajille. Vertasin bilebandan hahmoa muiden maiden bilepandapukuihin, ja suomalainen versio oli ehdottomasti makein ja siistein. Parasta suomalaissa muusikoissa on hienovireinen huumorintaju. Otankin lukuohjelmaan seuraavaksi Sen piti olla normikeikka! Rundilla sattuu ja tapahtuu. Ihanaa oli Waltterin kehopositiivisuus!

Ja kun kerta virikkeen on kohdannut, niin siihen on hyvä kiinnittyä. Järjestys ei minullakaan tule ihan itsestään työhuoneeseen, kaaoksen puolelle on mennyt, kun on pitänyt pohtia mitä se ahti mahtaa tarkoittaa. Ja näillä näkymin olen päässyt etenemään laulunvoimiin, ahti on sama kuin laulunmahti siten kuin se ennen muinoin tajuttiin, laululla pystyi liikuttumaan ja liikuttamaan, tenhoamaan ja eri toten laulun sanoilla. Siinä siivoustiimellyksessä kertyi säkillinen poisheitettäviä papereita, ja jostain niinkin merkillisestä kirjasta kuin Pidä puolesi – irti narsistin hampaista pomppasi silmiin Joharin ikkuna. Joten en vielä raskikaan laittaa kirjaa kierrätykseen.

Sen sijaan aloin miettiä, mitä tuostakin kohdasta, Joharin ikkunasta tulisi omakohtaisesti tehtynä. Sanoitin uudestaan tämän Swot-sovelluksen. Sillä Joharin ikkuna on puhdas SWOT-kaavaan mietitty rakennelma, jossa joku on omasta mielestään keksinyt loistavan sisällön. Käänsin siis otsakkeet. Avoin alue = luotsialue, sokea alue = luntioalue, suljettu alue = luurankoalue, sitten tulikin pysähdyksen paikka, neljännelle ruudulle ei ihan helposti löytynytkään L-pitoista kuvaavaa sanaa. Onneksi työkalupakissanin, ajatteluarsenaalissani on meemikaava, jolla silläkin voi miettiä puuttuvia palasia ajateltavasta aiheesta.

Luntioni on ehkä osittain vieläkin minulle tiedostamaton alue ja hämärän peitossa. Se on semeemini, ehkä vahvuutenikin, arvoituksellisuus, suuri tuntemattomuus. Kun pohdin tuota avointa aluetta eli työtä, niin ensimmäinen mielijohteeni oli, että tavallaan olen aina ollut työyhteisössä jonkinlainen luotsi karikkoisilla vesillä, tiennäyttäjä, retkiopas, näkijä. Suljettu alue on luonnollisesti yksityistä aluetta, josta ei Joharin ikkunasovelluksenkaan mukaan mielellään puhuta.

No, jos filosofi Timo Airaksista uskotaan, niin todennäköisesti hänen termistöllään sanottuna katson joskus sosiaalipornoa kuten Hengenvaarallisesti lihava” ja ruokapornoa kuten ”Kokkisota”. Ja näin pääni tyhjällä täyttyy. Varsinainen luuranko on nuiva suku ja sukulaiset, joista en mielelläni puhu, eikä ole mitään puhuttavaakaan. Omaa perhettä en laske suvuksi, heihin minulla on hyvät välit. Muihin ei juuri mitään välejä olekaan. Luurangon voisi ristiä myös luotaan työntävyydeksi. Osin tämä on vaikuttanut luntiooni eli luonteeseeni jonkinlaisena kelpaamattomuuden tunteena ja eristäytymisen tarpeena, vaikka pohjimmiltani alter egossani on aika lailla bilepandaa. Jotkut harvat sen ovat saaneet tuta.

Todellinen minuuteni on hautautunut jonnekin roolien ja vastuiden alle. Olen itse itselleni arvoitus - edelleen. Selkeän näkemyksen puute ilmenee työhuoneen kaaoksena, sotkuina, jotka tosin olen vuodesta toiseen jouluaattoon mennessä melko hyvin saanut järjestykseen ja asunnon siistittyä ja kaunistettua aattoon mennessä juhlakuntonón.

Kun genoominani on työn luotsaus, semeeminä luntio aspergerina, ja fenoomina luurankovaikutteet suvun kautta, niin transfeemiksi epäilemättä jää luovuus, eli tahtotila muuttaa jotain tutustumalla itseeni luovuuden kautta. Mutta meemikaava ei ole meemikaava ellei siihen voi muodostaa näkemystä myteemistä, elämän pohjavirrasta. Se ei ole helppo tehtävä.

Ahti-pohdinnoissakin selvästi myytin pohjimmainen perusta on kadonnut aikaa sitten teille tietymättömille siinä vaiheessa kun vierasmaalaisuutta tai vierasta tarkoittava Kaukomieli muuttui Lemminkäiseksi ja dioskuuriveljekset, samamunaiset kaksoset  Ahti ja Kauko veden ja maan jumaluutena unohtuivat ja uudet tulkinnat syrjäyttivät alkuperäisen myytin.

Minuuteni myteemi, kohtaloni luonteeseen liittyen lienee tämä suomalaisen mytologian suuntaviivojen hahmottaminen. En kenties voita kisaa, mutta varmasti onnistun antamaan ajattelemisen aihetta. Minä en oikeastaan pohdi, oivallan, jos niikseen tulee. Ja sitten ei kun menoksi! Opa opa! Myteemille annan nimeksi laulut&luvut.  Laulu tosin ymmärrettynä tenhovoimana, sanan m(ahtina), runojen mahtina, luvut loitsulukuina.

Kirjoitusprosessi etenee hitaasti, A-kirjaimessa vielä ollaan. Juutuin aiheeseen Aika on ahtia sanoa. Lukuohjelmaani ilmaantui aasialaisuus Joonas Tolvasen kirjan Soturimunkin oppipoika, ja Mark Galeottin voima ja valta. Muutoin olen sitä mieltä, ettei kauppatieteilijä ole paras mahdollinen kirjallisuuden arvioija.
Lähden ja joudan tästä Kansallismuseoon.


Bilepandan laulujen kärkikolmikko:


Bilepanda- Gangnam style | Masked Singer Suomi - la 20.00 | MTV3 - YouTube

Bilepanda - Macarena | Masked Singer Suomi, la 20.00 | MTV3 - YouTube

Bilepanda - Treenaa | Masked Singer Suomi la 20.00 | MTV3 - YouTube

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mietteesi.

Hyvää pääsiäistä Hiljaisesta huoneesta

 Kun elämä on rajallista, on lohdullista saada perspektiiviä aikakäsitykseen. Palatessani maaliskuun tiputussessiosta, huomasin Kolmiosairaa...