Vahingossa tuli katsottu Masked Singers -ohjelman päättöjaksoa. Harvoin on
ollut niin hauskaa kuin etsiä aiempia bilepandan numeroita netistä. Tietenkin oli myös
hyvä tietää lapsenlapsi Eliaksella olevan sama syntymäpäivä kuin Bilepandalla
ja Madonnalla. Bilepandan supervoima taittaa todella olla liikuttavuus sekä liikuttaminen,
eikä liikkuvuudessakaan ole moittissita. Siinä menossa hieman vaikeaa uskoa
miehen maskin takana olevan mietiskelevä, filosofinen. Että miten ehtii
pysähtyä tarpeellisen pitkäksi aikaa? Ei ihan heti tule pohdiskelu mieleen
tästä hahmosta. Korkeataiteen rinnalla Torikassa on selvästi aimo annos showesiintyjää.
Erityismaininta on kyllä annettava ohjelman puvustajille. Vertasin bilebandan
hahmoa muiden maiden bilepandapukuihin, ja suomalainen versio oli ehdottomasti
makein ja siistein. Parasta suomalaissa muusikoissa on hienovireinen
huumorintaju. Otankin lukuohjelmaan seuraavaksi Sen piti olla normikeikka!
Rundilla sattuu ja tapahtuu. Ihanaa oli Waltterin kehopositiivisuus!
Ja kun kerta virikkeen on kohdannut, niin siihen on hyvä kiinnittyä.
Järjestys ei minullakaan tule ihan itsestään työhuoneeseen, kaaoksen puolelle
on mennyt, kun on pitänyt pohtia mitä se ahti mahtaa tarkoittaa. Ja näillä
näkymin olen päässyt etenemään laulunvoimiin, ahti on sama kuin laulunmahti
siten kuin se ennen muinoin tajuttiin, laululla pystyi liikuttumaan ja
liikuttamaan, tenhoamaan ja eri toten laulun sanoilla. Siinä siivoustiimellyksessä kertyi
säkillinen poisheitettäviä papereita, ja jostain niinkin merkillisestä kirjasta
kuin Pidä puolesi – irti narsistin hampaista pomppasi silmiin Joharin ikkuna. Joten
en vielä raskikaan laittaa kirjaa kierrätykseen.
Sen sijaan aloin miettiä, mitä tuostakin kohdasta, Joharin ikkunasta tulisi
omakohtaisesti tehtynä. Sanoitin uudestaan tämän Swot-sovelluksen. Sillä Joharin
ikkuna on puhdas SWOT-kaavaan mietitty rakennelma, jossa joku on omasta
mielestään keksinyt loistavan sisällön. Käänsin siis otsakkeet. Avoin alue =
luotsialue, sokea alue = luntioalue, suljettu alue = luurankoalue, sitten tulikin pysähdyksen
paikka, neljännelle ruudulle ei ihan helposti löytynytkään L-pitoista kuvaavaa sanaa. Onneksi
työkalupakissanin, ajatteluarsenaalissani on meemikaava, jolla silläkin voi
miettiä puuttuvia palasia ajateltavasta aiheesta.
Luntioni on ehkä osittain vieläkin minulle tiedostamaton alue ja hämärän peitossa. Se on semeemini,
ehkä vahvuutenikin, arvoituksellisuus, suuri tuntemattomuus. Kun pohdin tuota avointa
aluetta eli työtä, niin ensimmäinen mielijohteeni oli, että tavallaan olen aina
ollut työyhteisössä jonkinlainen luotsi karikkoisilla vesillä, tiennäyttäjä, retkiopas, näkijä. Suljettu alue on luonnollisesti yksityistä aluetta, josta ei Joharin ikkunasovelluksenkaan
mukaan mielellään puhuta.
No, jos filosofi Timo Airaksista uskotaan, niin
todennäköisesti hänen termistöllään sanottuna katson joskus sosiaalipornoa
kuten Hengenvaarallisesti lihava” ja ruokapornoa kuten ”Kokkisota”. Ja näin
pääni tyhjällä täyttyy. Varsinainen luuranko on nuiva suku ja sukulaiset, joista
en mielelläni puhu, eikä ole mitään puhuttavaakaan. Omaa perhettä en laske
suvuksi, heihin minulla on hyvät välit. Muihin ei juuri mitään välejä olekaan.
Luurangon voisi ristiä myös luotaan työntävyydeksi. Osin tämä on vaikuttanut
luntiooni eli luonteeseeni jonkinlaisena kelpaamattomuuden tunteena ja
eristäytymisen tarpeena, vaikka pohjimmiltani alter egossani on aika lailla
bilepandaa. Jotkut harvat sen ovat saaneet tuta.
Todellinen minuuteni on hautautunut jonnekin roolien ja vastuiden alle. Olen itse
itselleni arvoitus - edelleen. Selkeän näkemyksen puute ilmenee työhuoneen kaaoksena,
sotkuina, jotka tosin olen vuodesta toiseen jouluaattoon mennessä melko hyvin
saanut järjestykseen ja asunnon siistittyä ja kaunistettua aattoon mennessä juhlakuntonón.
Kun
genoominani on työn luotsaus, semeeminä luntio aspergerina, ja fenoomina luurankovaikutteet
suvun kautta, niin transfeemiksi epäilemättä jää luovuus, eli tahtotila muuttaa
jotain tutustumalla itseeni luovuuden kautta. Mutta meemikaava ei ole
meemikaava ellei siihen voi muodostaa näkemystä myteemistä, elämän pohjavirrasta.
Se ei ole helppo tehtävä.
Ahti-pohdinnoissakin selvästi myytin pohjimmainen
perusta on kadonnut aikaa sitten teille tietymättömille siinä vaiheessa kun
vierasmaalaisuutta tai vierasta tarkoittava Kaukomieli muuttui Lemminkäiseksi
ja dioskuuriveljekset, samamunaiset kaksoset Ahti ja Kauko veden ja maan jumaluutena
unohtuivat ja uudet tulkinnat syrjäyttivät alkuperäisen myytin.
Minuuteni myteemi, kohtaloni luonteeseen liittyen lienee
tämä suomalaisen mytologian suuntaviivojen hahmottaminen. En kenties voita
kisaa, mutta varmasti onnistun antamaan ajattelemisen aihetta. Minä en
oikeastaan pohdi, oivallan, jos niikseen tulee. Ja sitten ei kun menoksi! Opa
opa! Myteemille annan nimeksi laulut&luvut. Laulu tosin ymmärrettynä tenhovoimana, sanan m(ahtina),
runojen mahtina, luvut loitsulukuina.
Kirjoitusprosessi etenee hitaasti, A-kirjaimessa vielä ollaan. Juutuin
aiheeseen Aika on ahtia sanoa. Lukuohjelmaani ilmaantui aasialaisuus Joonas
Tolvasen kirjan Soturimunkin oppipoika, ja Mark Galeottin voima ja valta. Muutoin
olen sitä mieltä, ettei kauppatieteilijä ole paras mahdollinen kirjallisuuden
arvioija.
Lähden ja joudan tästä Kansallismuseoon.
Bilepandan laulujen kärkikolmikko:
Bilepanda-
Gangnam style | Masked Singer Suomi - la 20.00 | MTV3 - YouTube
Bilepanda - Macarena | Masked Singer Suomi, la 20.00 | MTV3 - YouTube
Bilepanda - Treenaa | Masked Singer Suomi la 20.00 | MTV3 - YouTube
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mietteesi.