Kuva Marita Råman. Kattilatehtaan vartijat, patsasinstallaatio Tallinnassa Kattilatehtaan takana.

SUURI VAALIPÄIVÄ

Pitkähkö postaustauko on takana, syynöä ovat työkiireet. Joyduin yllättäin revisioimaan laatujärjestelmän uusiksi eli yksinkertaistamaan sanoman insinöörikielelle. Aika iso urakka. Kun arkistoimme vanhat tiedostot viitearkkitehtuureineen luku oli rapiat 14000 tiedostoa. Tosin kyllä jakoskin on yli 17 vuotta. Mutta seurattavissa on, mitä oikein olen raatanut vuosien mittaan. 

Puhutaan menneisyyden haamuista, mytologian ja kansanrunouden tutkija joutuu pakostikin tutustumaan näkymättömään ja mielikuvtusmaailmaan ja sen olentoihin haamuineen, vainjaineen, kummituksineen enkelit ja muut henkiolennot mukaan lukien. 

Vaalivalintansa moni tekee henkilökultin mukaan. Jotkut esiintyjät ovat karismaattisia ja vakuuttavia, vaikka puheet olisivat lumetta kuten näyt ja ilmestykset. Kunnian kentillä kaikki keinot eivät aina ole kauniita katseltavaa. Mutta propagandakoneisto jyllää ja jyrää, vain kilpailu hieman tasoittaa tilannetta. 

Sanna Marin uskottelee demareitten (antaa ymmärtää että vain demareitten) toimesta ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta. Sehän nyt ei alkuunkaan pidä paikkaansa. Sitä paitsi Marinin mielstä "ihmisiä" ovat vain työväestö, josta nisitäkin aikansa eläneen tehdastyöläsien näkökulmasta. 

Puoluepoliittisesti sitoutumattomana minulla on joinain vaalikertoina ollut vaikeaa päättää ketä äänestän, joskus olen jättänyt äänestämättä, joskus äänestänyt sitoutumatonta edustajaa. Nyt on pakko olla tarkkana, ettei äänestä yhtöään EU:n velkaorjuutta kannattanutta ehdokasta tai hänen puoluettaan. Onneksi puolueen puheenjohtajissa oli yksi nainen, joka kaikesta päätellen oli säilyuttänyt järkensä. Kymmenen pisteen vihje, ei kuulu hallitukseen. Ääni menee siis poikkeuksellisesti hänen edustamalleen puolueelle, oikeastaan ihan sama kuka. 

Perussuomalaisia olisin äänestänyt ihan vain protesiksi ja vivytystaktiikan käytöstä, kaikkihan tietävät, että kyseessä oli narrin peli siinä mielessä että mistään eduskunnan pää'töksestä ei ollut kyuse, jossa jokainen edustaja olisi voinut äänestää omantuntonsa mukaan. Eikä edes ollut vaihtoehtoa, kun päätös oli jo tehty ja päätetty runnioa läpi ylemmällä taholla. Niin surullista, mutta mistään aknsanedustajalaitoksesta sanan varsinaisessa merkityskessä emme nykyisen hallituksen aikana voi puhua! 

Marinin hallituksella on itse asiassa Rooman rappeutuvaa valtakuntaakin tehokkaampi slogan. Erehdyin, kun oletin heidän politiikakseen vanhan valtiasmoton: Leipää ja sirkushuveja!  Marin-hallituksen koronatoimet ovat vakaasti päättäneet, että huvit ovat kansalle vaarallisia. Siispä kun kieli muutenkin typistyy, mielet sen mukana, Marinin slogan on että riittää, kun on leipää. Vihreiden slogan on ilmeisesti pyhä henki, eille riittää, kun on ilmaa. Ja oikeastaa oikeustajultaan oudon ohkanen oikeusministeri ei vakuuta ylimpänä lainmukaisuuden vartijana. Miten ihmeessä koronaopiksi jää se, että koronarajoituksia on helppo asettaa, mutta vaikea purkaa. Sehän on puhtaasti tahto- ja organisointikysymys. Tosin asettelun olisi pitänyt olla ihan toisin päin, ja niin itse asiassa luvattiinkin, kun pakkolaki runnottiin. Rajoituksia pitäisi olla vaikea muodostaa, mutta helppo purkaa. 

Minä vaoitin jo kerran, ettei Suomen hyvä koronatilanne ole hallituksen rajoitustoimien ansiota, ja jos joku vielä niin väittää, niin saa vastata puhteistaann henkilökojhtaisesti. Näin olkoon. Mutta mitä tulee koronarokotukseen, niin huoamtessani Marinin hallinnoiman valheellisen tiedotusmekanismin totuusarvon, niin päätin ryhtyä järeänmpiin vastatoimiin. Entiset keinot eivät riitä, jokainen saa tehdä tyhmyytensä ihan niin kuin tahtoo, mutta typeryyksistä yleensä pitäisi itse vastata. Maksattaa omat virheet ja niiden seuraukset muilla, on jo moraalitonta ja ketkua. 

Soveltaen Henrikssonia voi sanoa, että päätöksiä on helppo tehdä, kun niitä ei maksa itse. Näksiip'ä vain senkin päivän, kun lehdistö aivan rehellisesti ottaisi selvää, mitä Suomi ja muut Euroopan maat todellisuudessa maksavat EU:lle, millä perusteella ja miten ne oikeasti jaetaan. Tämä kansantajuisesti eikä infoähky-periaatteella. Tosin koulutettu kansakunta voi sisältää yksilöitä, jotka pystyvät tekstikritiikkiin. 

Huutava vääryys on tehty elokuva-alalle ja muulle esiintyvälle taiteelle. Miten te kehtaatte!  Ravintoloiden ja majoitusalan rajoitsuten purku on ihan eri luokkaa kuin viihdealan. Miten muka ravintolassa on turvallisempaa ilman maskia kuin elokuvateatteriss, konsertissa tai teatterissa?  Elokvuateattereisihn sallitaan kymmenen ihmsitä kerrallaan, vaikka olisi maski päällä? Ja vaikka tarttuvuusluku on jo reilusti alle tuon 50.Oikeudenmukaisuudesta ei voi puhua. Syytä tuohon voi vain arvailla. Ilkeyskö, pönttöpäisyyskö, typeryys, kateus, sadisimi? Haluan vastauksen, sen tämä erikoinen tilanne kyllä ansaitsee. Mutta että tällaisen systeemin luonutta hallitusta ja presidenttiä, joka ei puutu ei tartu lakimieskoulutuksellaan tällaisiin erikosiin perustuslain vastaisiin kansalaisten kohtuuttomaan eriarvoiseen kohteluun, tällaista virkamiestumpelointia ja niiden toteuttajia ylsitetään ja ihaillaan, niin mitä muuta se on  kuin uskomtaonta typeryyttä. 

Se viimeinen pisara oli julkinen valhe AstraZeneca rokotteen lopettamisesta, julksiuudessa uutisoitiin ettei stiä enää käytetä koronarokotuksissa. On muute emävalhe! Asiantuntevalta taholta sain todistuksen, ettei se ole missään vaiheessa ollut poissa rokotuksista. Tuli vain vaihtoehto, nyt saa valtia AstraZeneca vai Pfeiser. Sen jälkeen keksittiin "ílmielvästi tilaustutkimus, joka "todisti" yhdistelmärokotteen antavan tehokkaamman suojan. Eli pedattiin tietä sille, että ne jotka ovat saanee nyt Pfeizerin on pakko ottaa AstraZeneca. Petosta, sanon minä. Mutta onhan näitä valheen l'piajotestejä jo hallitus ja virkamieskunta läpi ajanut pilvin pimein. Minä vain en totu tuoho, en edes aio tottua! 

Niinpä siis päätin ottaa rokotteen, ja vaikka toista en sitten koskaan ottaisikaan, kun vaihtoehtona on sitten vain se AstraZeneca, niin pärjään kyllä. Ikää on ja kotimaassakin on paikkoja ja tapahtumia käymättä. Mutta huomatkaa, historiassa on totalitaarisia maita, joissa on ollut tai on nytkin maasta poistuminen ja vapaa liikkuminen kielletty. Korona on tullut kuin tilauksesta palvelemaan näitä tarkoitusperiä. Kuinkas sattuikaan sopivasti!  Sattui kuin satutettiin, se on kyllä päivänselvä asia. 

Joten tällä totalitarismiin tähtäävällä valtakäytänteellä, joka ilmiselvästi tahtoo kepuloida itselleen kansalaisvallan eli romuttaa demokratian sen alkuperäisessä merkityskessä, on jo sallittu liikaa. Oikeastaan tapahtuamt vyöryvät jo kohti tuhoa vääjäämättömällä voimalla. Ainut toivo on, että joku tai jokin taho pystyy toimimaan tavalla, jota tämän narrinäytelmän primus motorit eivät ole ottaneet huomioon, ja jossa logiikka tai äly ei mitään merkitse. 

Otin rokotteen, koska se on elävä organismi, ja koska olen tutustunut tutkimuksiin, jotjka väittävä kasvi- ja hyönteiskunnan kommunikoivan kollektiivisesti toistensa kanssa. Aion tuhota viruksen vaarallisuuden ruumiini kautta.