Armollista askartelua

Pääsiäisen alla tuli Puoli seitsemän TV-ohjelmasta vinkki, armollista askartelua. 
Loistava ajatus, jossa tärkeintä on tekeminen, ei lopputulos. Pääsiäinen sujui rauhallisesti ja mikä parasta olen vihdoin päässyt lapsenlapsi Väinön suosioon, kun hän halusi, että mummi kantaa hänet ruokapöytään eikä äiti tai isä. 

Näyte edellisestä pääsiäisestä, onko malli Pietarin tipusissa vai missä, vaikuttavat enemmän korppikotkilta kuin pääsiäiskoristeilta. Tämän vuoden idea ponkaisi lukuisista korona-ajan käsineistä, mitä noistakin tulisi. 

Koronaruusuke, pääsiäisaskarteluni 2022

Pääsiäislintusia, pääsiäisaskartelu 2021


Pääsiäinen alkaa olla ohi. Luulen keksineeni, miten universaali-rpimaarit muuttuvat näppärästi meemeiksi, sillä sellaiseksi kulttuurisukkessio on ne ajan myötä vääntänyt. Näin se on nähtävä. 

Niin, jos joku haluaa tämän loistavan askarteluohjeen, niin ruusuke syntyy yksinkertaisestu nipsuta päärmärryjä käsineitä, jotka tungetaan kapeasuiseen maljakkoon. Levitellään rannereunukset maun mukaan. Koristellaan höyhenillä.

Pietarin tipuset on astetta vaikeampi ja monivaiheisempi prosessi. Oteaan kaksi vessapaerirullaan teipataan siihen sanomalehdestä jalat, vartalontynkää, kaula ja pää. Maaltaan sormiväreillä, liimataan ja/tai teipataan pölähteleviä höyheniä sinne tänne. Isketään kukkapuskkiin, Mallin kuvassa linnut ovat lääkeagaven kimpussa.