Oli hyvä, että sain julkaistua työni 12.10.2023. Seuraavana åäivänä 13.10.2020 perjantaina sain tietää biopsian tuloksen, joka osoitti minun sairastavan epämääräistä ihosolusyöpää, ilmeisen outoa lajia.
Muutama lääkäri on tahtonut tietää, olenko lyönyt poskeni johonkin, koska poskimuutos on voinut saada siitä alkunsa. En oikeastaan, mutta kerron nyt kantani asiasta.
Poski turposi 16.8.2016 aamupäivällä, kun olin muuttamassa toimiston tiloja uusiin tiloihin Pöllölaaksoon. Oli sen verran kiire, etten vilkaissut peiliin kertaakaan. Iltapäivällä Ilkka huomasi poskeni turvonneen, ja turvonneena se on pysynyt siitä asti. Mitä tapahtui? Mikään fyysinen esine tai ihminen ei lyönyt minua poskelle, mutta mutta.
Tyttärelläni oli vaikeuksia saada lasta, muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen en kestänyt enää hänen suruaan, vaan rukoilin Korkeinta auttamaan. Koska oli ilmeistä, että lapsettomuuteen oli noitakonsteja käytetty, jotta en saisi lapsenlapsia, niin tarjosin omaa henkeäni tulevan lapsen hengen sijaan. Pyyntööni suostuttiin, kristillisissä piireissä on tuttua tarina, että Jumala käyttää joko ihmiseksi muuntautuneita enkeleitä sanansaattajanaan tai kristillisen vakaumuksen omaavaa ihmistä samaan tarkouitukseen. Olin rukoiltuani eräässä seminaarissa, ja siellä lounastauolla ilmestyi tyhjästä nainen tiskirullakon luo ja tuli sitten istumaan pöytääni. Ensimmäinen kysymys oli: Uskonko Jumalaan. Kun vastasin myöntävästi, hän ylsiti Herraa ja sanoi että hänen pitää näyttää minulle jotain. Hän näytti puhelimestaan kuvan, jossa oli vuoteella kaksi punaista pientä töppöstä sydämenmuotoon asettuneena.
Tajusin heti, että se oli merkki minulle. Vielä lähtiessä sama henkilö tuli jotenkin kuin muista maailmoista olevana sanomaan minulle hyvästit.
Muuttopäivänä Eliaksen syntymä koitti aamulla. Ja minulta meni poski. Luulisin että tässä kävi kuten satujen tyhmälle pirulle.Henkeä ei voi viedä, ellei Korkein salli sen tapahtuvan. Jotenkin siitä vain varjeltuu. Olin pistänyt toivoni tähän! Ilmeisesti jokin "ionisovia kuuma" löi päähäni, mutta isku osui poskeen enkä kuollut. Elimistöni piti puoliaan seitsemöän vuotta.
Vainoaminen on vain voimistunut elokuusta lähtien. Yksityishenkilön sairaat häirintäsoitot ovat saaneet entistä irvokkaamipa muotoja. Hän on keksinyt nauhoittaa naisen äänellä markkinointipuheluita. Matkan aikan kotityäöhuoneeltani oli viety julkaisemani kirjan tutkimuskirjallisuutta, jotka koskivat irlantilaista tarustoa, keskiaikaa, kesiajan ritarirunoitta sekä metaforia. Ei ehkä tarvitse olla järjen jättiläinen tajutakseen, ketä kiinnostaa tällainen kiusanateko. Sehän on suunnilleen samaa kuin edellsiten vuosikymmenten seinäkirjoitukset: Kilroy was here! tai digitaalinen sormenjälki.
Odotellaan, poskitutkimukset jatkuvat. Tutkimsuta on tähän menenssä tehty kaksi kuukautta. Toivotaan, että sopiva hoito keksitään, jos ja kun joskus hoitoon pääsee ja toivotaan, ettei ole ehtinyt/ehdi syntyä etäpesäkkeitä. Vaikka jos minulta kysytään, elämänhalu on tässä salaseurojen korruptoimassa maassa elävänä ihan tiessään. Oikeastaan mielelläni kuolen pois. Nythän minun ei tarvitse tappaa itseäni päästäkseni eroon vainoojistani, antaa vain luonnon tehdä tehtävänsä.
